Julkaistu: 13.02.2017
Aihe: Vieraskynä
Avainsanat: , ,

Rahapelikansan jälkeläiset

Pelaaminen ja vedonlyönti on kiehtonut ihmistä kautta aikojen. Aiemmin paheellisena nähdystä toiminnasta on tullut maailmanlaajuisesti merkittävä bisnes ja hyväksyttävä ajanviete. Lähes jokainen suomalainen on joskus elämänsä aikana ottanut osaa johonkin rahapeliin. Suomalaisia voidaankin oikeutetusti kutsua rahapelikansaksi.

Rahapelaaminen on näkyvästi esillä suomalaisessa yhteiskunnassa. Ruokaostoksillakaan ei voi välttyä törmäämästä rahapeleihin; lottoa mainostetaan kassoilla ja aulatiloissa rahapeliautomaatit väijyvät seuraavia uhrejaan. Rahapeliautomaatteja oli vuonna 2011 noin 20 000 kappaletta yli 7000 paikkakunnalla. Veikkauksen myyntipisteitä oli puolestaan 3900 eri puolilla Suomea.

Rahapelimainokset ovat vallanneet myös television. Mainonta luo mielikuvaa rahakkaammasta ja onnellisemmasta huomisesta. Nythän jopa väärinarvaamalla voi voittaa jättipotin. Ja kukapa kokisikaan olevansa niin huono-onninen kuin suomalainen. Todellisuudessa kuitenkin Kaikki tai ei mitään-pelin täysosuman tai täyshudin todennäköisyys on yhden suhde 1,35 miljoonaan.

Nuorten rahapelaaminen

Arpajaislain mukaan rahapelejä ei tulisi markkinoida alaikäisille. Lapsiin ja nuoriin vetoavien hahmojen käyttäminen mainonnassa antaa kuitenkin ristiriitaisen viestin rahapelin kohderyhmästä ja voi herättää heidän kiinnostuksen rahapelejä kohtaan. Voikin vain miettiä, kuka on mainonnan kohderyhmänä uudessa Hirviöt-nettiarvassa, jossa yritetään pelastaa hirviöiden vangiksi jääneet keijut.

Rahapelien näkyvyyden huomioon ottaen ei siis ole kovinkaan suuri ihme, että myös nuoret ovat kiinnostuneita rahapeleistä. Noin 40 prosenttia nuorista ottaa osaa rahapeleihin 18 vuoden ikärajasta huolimatta ja osa pelaa rahapelejä jopa säännöllisesti. Usein pelaaminen on voitu aloittaa perheen parissa. Omasta lapsuudestani muistan, kuinka lottonumeroiden arvuuttelu oli perheen yhteistä lauantaipuuhaa. Moni aikuinen voikin kokea, että rahapelaaminen on harmitonta ajanvietettä. Aina se ei kuitenkaan ole näin.

Väitöstutkimuksessani havaitsin, että nuorten rahapelaaminen voi liittyä monenlaiseen riskikäyttäytymiseen ja heikompaan terveyteen. Esimerkiksi päihteiden käyttö, rötöstely ja lintsaaminen oli rahapelejä pelanneilla nuorilla tavallisempaa. Tytöillä jo harvemmin kuin kerran kuukaudessa tapahtuva pelaaminen liittyi moniin riskikäyttäytymisen muotoihin, ja erityisesti 1–2 kertaa viikossa pelaavilla tytöillä terveysriskien ottaminen, kuten myöhään valvominen, runsas ruutuaika ja vähäinen liikunnallinen aktiivisuus sekä terveytensä heikommaksi kokeminen oli yleisempää kuin pelaamattomilla nuorilla. Myös pojilla harvemmin kuin kerran kuukaudessa tapahtuva pelaaminen liittyi riskikäyttäytymiseen, mutta fyysisiä oireita ja terveysriskikäyttäytymistä ilmeni lähinnä päivittäin pelaavilla pojilla. Vaikka tytöt pelaavatkin poikia harvemmin, näyttää siltä, että erityisesti tytöt ovat alttiita rahapelaamiseen liittyviin ongelmiin.

Nuorten rahapelaaminen tulisi nähdä kansallisena huolenaiheena ja mahdollisena nuorten hyvinvointia uhkaavana tekijänä. Yhteiskunnan ja kodin pitäisi pitää huoli siitä, ettei yksikään nuori pelaisi terveydellään.

Tiina Räsänen
Terveystieteiden tohtori

Lisää luettavaa: Rahapelaamisen yhteys päihteiden käyttöön. Onko nähtävissä eroja valtaväestön, suomenruotsalaisten, monikulttuuristen perheiden nuorten ja maahanmuuttaja­ taustaisten nuorten välillä?

ooter(); ?>