Hyppää sisältöön

Läheiseltä läheiselle – vertaiselta vertaiselle!

Yleinen

Hei, kirjoitin tämän pienen kirjeen juuri sinulle, vertaiselleni! 

Tahtoisin kertoa hieman siitä, miten lähdin mukaan Pelirajaton-toimintaan, ja miten se on muuttanut elämääni. 

Toivottavasti sinulla on siis pieni hetki aikaa lukea kirjeeni.

Matkani alkoi siitä, kun eräänä maanantaisena iltana mieheni pelaaminen paljastui minulle. Minulla ei ollut asiasta pienintäkään aavistusta, toki ehkä jälkiviisaana ja asiasta myöhemmin oppineena olisin voinut jotain aavistella, mutta jälkiviisaus on aina jälkiviisautta.

Muistan edelleen sen hetken, joka muutti maailmani. Järkytyin ja olin todella epätoivoinen ja surullinen. Silti jostain löytyi kipinä siihen, että ei pidä jäädä tuleen makaamaan ja apua on saatava. Meidän kummankin.

Menin samana iltana Pelirajaton-sivuille ja ilmoitin itseni läheisten vertaistukiryhmään ja onnekseni pääsinkin sinne. En ikinä unohda soittoa vertaisohjaajalta, joka kertoi: Tervetuloa ryhmään!

Myös ryhmä oli minulle se paikka, jossa sain kohdata vertaisiani. Asiasta pystyi juttelemaan oikeilla nimillä, ei tarvinnut pelätä sitä mitä muut ajattelivat, koska olimme kaikki samassa veneessä.

Sain ryhmältä niin valtavasti tukea ja apua ja kokemuksen siitä, että kaikesta voi selvitä. 

Tämä sytytti minussa liekin, että tahtoisin mahdollistaa voimauttavan kokemukseni myös muille samassa tilanteessa oleville ihmisille ja päätinkin hakea mukaan Pelirajaton-ohjaajakoulutukseen. Tahdoin myös, että tästä kaikesta kauheudesta syntyisi jotain hyvää ja niinhän siitä syntyikin –minusta tuli vertaisohjaaja. 😊

Laitoin ohjaajakoulutuksen hakemuksen sisään ja pian Pelirajaton-työntekijä Markus soittikin minulle alkuhaastattelun. Haastattelu oli leppoisa ja lämminhenkinen, ei mikään piinapenkki. Muutaman päivän päästä sain kuulla, että minut oli valittu koulutukseen ja olin siitä kovin iloinen. 

Koulutus sisälsi muutamia ennakkotehtäviä ja tapaamisen netissä. Kaksi koulutusviikonloppua vietimme Nuuksiossa, jossa päivät täyttyivät luennoista ja oppimisesta, mutta myös naurusta, ilosta ja huumorista! Ja mikä parasta: sai yöpyä hotellin pehmeällä sängyllä ja ruoka oli maittavaa ja sitä oli tarpeeksi!

Itse koulutus oli siis erittäin antoisa, meitä oli yhteensä neljä koulutettavaa. Meistä tuli tiivis ja kiva porukka ja saamme edelleenkin toisiltamme valtavasti tukea, jos on tarvis. Koulutuksessa myös oma ymmärrys peliriippuvuudesta syveni ja sain siitä valtavasti myös uutta oppimista ja oivallusta omaan elämääni peliriippuvaisen rinnalla kulkemiseen.

Suosittelen lämpimästi kaikille ohjaajakoulutukseen ryhtymistä.  Pelirajaton-porukka on mukavaa ja on kiva kuulua tähän jengiin. Vertaisohjaajan tehtäviäkin on monia erilaisia ja niistä varmasti löytyy itselleen sopivin muoto toteuttaa tätä mahtavaa vertaistyötä! 

Loppuun tahtoisin vielä toivottaa sinulle kaikkea hyvää, uskoa huomiseen ja lämpimiä ajatuksia. ❤️

Toivottavasti kohtaamme Pelirajattomien toiminnassa,
Terkuin vertaisesi Anni