19.5.2017 — Pelaajille, Rahapelaaminen

Harvemmin rahapelaamista ajatellaan ongelmana, joka voisi koskea Suomessa asuvia maahanmuuttajia ja tänne tulleita turvapaikanhakijoita. Onhan maahanmuutto jo itsessään vaativa prosessi, jonka myötä pitäisi sopeutua uuteen kulttuuriin ja usein täysin vieraaseen yhteiskuntaan.

Onko kulttuurilla väliä?

Joissain kulttuureissa rahasta pelaaminen on osa sosiaalista kanssakäymistä. Toisissa kulttuureissa se on kiellettyä esimerkiksi uskonnollisista syistä. Alkuperäinen kulttuuri saattaa siis vaikuttaa siihen, että maahanmuuttaja jatkaa rahapelaamista myös uudessa kotimaassaan. Rahapelien mainonta ja saatavuus voivat houkutella pelaamaan myös ne, jotka eivät ole koskaan ennen rahapelejä kokeilleet. Sosiaalinen ympäristö on ratkaisevassa roolissa siinä, minkälaiseksi maahanmuuttajien rahapelaaminen kehittyy.

Ympäristö voi vaikuttaa rahapelaamiseen

Rahapelien saatavuus uudessa ympäristössä vaikuttaa maahanmuuttajien kohdalla rahapelaamisen aloittamiseen ja lisääntymiseen. Rahapelaamisen aloittaminen ei sen sijaan olisi sidoksissa uuden kulttuurin omaksumiseen, sillä rahapelit eivät edellytä uuden kielen oppimista, maan tapojen tuntemista tai työelämässä olemista.

Stressin lievitystä ja perheen auttamista

Rahapelejä pelataan ajankuluksi ja huviksi. Maahanmuuttoon liittyvät haasteet, kuten kielimuuri, aiemman yhteiskunnallisen aseman menetys, laajan perheverkoston menettäminen ja uusien tukiverkkojen olemattomuus, voivat ahdistaa ja lannistaa maahanmuuttajaa. Tällöin rahapelaamisesta voi tulla yllättävä stressin lievityskeino.

Osa maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista kokee velvollisuudekseen auttaa taloudellisesti entiseen kotimaahan jääneitä tai muualla asuvia perheenjäseniään. Vaikka toimeentulo uudessa kotimaassa olisi niukkaa, vanhassa kotimaassa asiat ovat vielä huonommin. Kun rahaa ei ole omaan elämiseen eikä muiden auttamiseen, maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat saattavat uskoa onneensa rahapeleissä.

Turvapaikanhakijat ja paperittomat ovat haavoittuvassa asemassa

Sodankäyntiin liittyvät traumat ja kokemukset voivat vaikeuttaa turvapaikanhakijoiden sopeutumista uuteen maahan. Rahapelaamisesta voi muodostua pakokeino koetuista kärsimyksistä ja ongelmista. Riskitekijöitä rahapelaamisen muuttumisessa ongelmalliseksi voivat olla turvapaikanhakijataustan lisäksi sukupuoli (mies) ja ikä (nuoruus). Paperittomat ovat erityisen haavoittuva ryhmä, koska he elävät yhteiskunnan marginaalissa. Heidän toimeentulonsa on olematonta, heillä ei ole asuinpaikkaa ja he jäävät erilaisten terveys- ja sosiaalipalveluiden ulkopuolelle. Rahapelaaminen voi muodostua keinoksi selviytyä arjessa.

Otetaan puheeksi erilaiset rahapelitavat

Kun maahanmuuttajalta kysyy rahapelaamisesta, hän saattaa hämmentyä. Rahapelaaminen voi olla uskonnon perusteella kiellettyä, joten hän ei ehkä uskalla kertoa kokeilleensa vedonlyöntiä. Suomalaisten kauppojen ja kioskien rahapelit eivät välttämättä kiinnosta häntä, mutta kasinolla voi tavata tuttuja. Tutkija Wooksoo Kim ehdottaakin, että rahapelaamisen merkityksiä ja tapoja voisi tiedustella kysymällä, millaisissa tilaisuuksissa (esimerkiksi perhetapahtuma) ja millaisten pelien (esimerkiksi lautapelit) ohessa maahanmuuttajat ovat lyöneet vetoa rahasta tai panostaneet rahasumman. Muista pelitavoista kysyminen voi helpottaa ylipäätään rahapelaamisen puheeksiottoa. Ongelmallisesti pelaavien auttamiseksi tarvitaan tietoa erilaisista sosiaalisista normeista ja kulttuurisista uskomuksista, jotka säätelevät eri yhteisöjen jäsenten suhdetta rahapelaamiseen. Maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat ovat avainasemassa tällaisen tiedon tuottamisessa.

Johanna Järvinen-Tassopoulos
Dosentti, erikoistutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Kansanterveysratkaisut -osasto
Päihteet ja riippuvuudet -yksikkö

---

Uusimmat