25.6.2012 — Blogi, Hyvinvointi

Mindfulness riippuvuuksien hoidossa

Päivittäinen elämämme on jatkuvaa muutosta ja liikettä. Puhumme, syömme, luemme ja tapaamme ihmisiä, suoritamme tehtäviä, liikumme paikasta toiseen, reagoimme ympärillä oleviin asioihin jne. Kaiken tämän keskellä saattaa olla vaikea huomata mitä oikeasti tuntee, mitä oikeasti haluaa ja mitä oikeasti tarvitsee. Kun ihminen on kiireen keskellä vuosia, hän saattaa kadottaa kosketuksen itseensä.

”Mindfulness-harjoittelussa tarkoitus on yksinkertaisesti tarkkailla kaikkea sitä, mitä mielessä tai kehossa ilmenee, ja havaita se tuomitsematta sitä tai yrittämättä muuttaa sitä tietäen, että arvostelua väistämättä tapahtuu ja että kyseessä ovat rajoittavat ajatukset kokemukseen liittyen. Olemme kiinnostuneita nimenomaan suorasta yhteydestä itse kokemukseen – olipa se sitten sisäänhengitys, uloshengitys, aistimus tai tuntemus, ääni, mielijohde, ajatus, havainto tai arviointi”, kiteyttää Jon Kabat-Zinn.

Hän toi mindfulnessin länsimaihin jo vuonna 1979, stressinhallintaklinikalle Massachusettsin yliopistolliseen sairaalaan.

Tietoisuustaitojen eli mindfulnessin harjoittelu parantaa tunteiden prosessointikykyä, ja sitä kautta vahvistaa stressinhallintakykyä. On päätelty, että tietoisuustaitojen harjoittelun stressiä vähentävä vaikutus perustuu muun muassa murehtivien ajatusten vähenemiseen. Kun olen tässä hetkessä, en murehdi eilistä enkä tulevaa huomista. Et voi muuttaa eilistä, mutta voit pilata tämän päivän murehtimalla huomisesta.

Kun meditoimme, tutustumme itseemme, elämäämme, ajatuksiimme, tunteisiimme ja toimintatapoihimme. Meditoinnilla voi tukea jopa riippuvuuksista irtautumista.

Riippuvuuksien hoidossa mindfulness auttaa, koska stressi vähenee. Näin tahdonvoimaa ja jaksamista riittää impulssien vastustamiseen. Opimme paremmin selviämään ikävien tunteiden ja ajatusten kanssa, jolloin tarve sijaistoimintoihin vähenee ja pystymme kohtaamaan asiat oman mielen sisällä. Kun harjoittelemme olemaan läsnä hetkessä, opimme huomaamaan impulssit ja ajatukset. Huomaamme myös sen hetken, ikkunan, jolloin meillä on valinnan mahdollisuus.

Mindfulness on tunteiden tasa-arvo

Meillä on monia sijaistoimintoja, joilla voimme peittää tunteitamme ja ajatuksiamme. Itsensä kohtaaminen voi olla aluksi pelottavaa tai jopa ahdistavaa. Meditointi voi tuoda esiin vuosien ajan syrjään heitettyjä tunteita. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ne ovat ”vain” tunteita, et ole samassa vaarassa, vaikka muistaisit jokin elämäsi vaaratilanteen. Kyse on muistosta. Jos muistot ovat liikaa, kannattaa ensin käydä ne läpi esimerkiksi terapeutin kanssa. Ikävätkin asiat on hyvä kohdata, jotta niille saadaan rauha ja voi jatkaa elämää eteenpäin.

Mindfulnessiin liittyy voimakkaasti se, että asioita ja tapahtumia ei arvoteta. Kaikki harjoitukset ovat samanarvoisia huolimatta siitä, miten ne sujuvat. Kaikki mitä nousee mieleen, on yhtä arvokasta. Samoin kaikki muu on yhtä arvokasta. Arvostelemattomuutta ei tule ulottaa vain harjoittamiseen, vaan myös muuhun elämään.

Arvostelemattomuus suodaan myös itselle. Omaa käytöstä ei arvostella. Tekemisistä sen sijaan oppii tai niistä voi nauttia. Täydellisiksi emme tule koskaan, mutta aina voimme kehittyä. Virheistä oppiminen on toimivampaa kuin virheissä vellominen. Virheisiin jääminen voi jopa aiheuttaa yrittämisen ja kokeilemisen lopettamisen, kehittymisen pysähtymisen. Harjoittaessa arvostelemattomuutta olemme lempeitä itsellemme. Arvostelemattomuus ja tilanteen hyväksyminen voi auttaa hankalassa elämänvaiheessa.

Jos haluat kokeilla arvostelemattomuutta, voit käyttää Zen-mestareiden oppia. Kaikki mikä tapahtuu, menee myös ohi. Voit eri tilanteissa sanoa itsellesi: ”Myös tämä tunne ja tilanne tulee menemään ohi.”

Asioiden ohimenevyyden huomaaminen auttaa suhtautumaan asioihin eri tavalla. Koska kaikki on ohimenevää, on kaikki myös arvokasta.

---

Uusimmat