—
Yhä useampi Pelirajaton-vertaisryhmään tuleva on ryhmässä ensimmäistä kertaa. Yhä useampi pelaajien ryhmään tuleva on nuori, ja yhä useampi nainen. Ryhmien osallistujaprofiilin muuttuessa on entistä tärkeämpää, että saamme ryhmäläisiltä palautetta ja voimme siten jatkaa vertaisryhmien kehittämistä.
Vertaistuen merkitys ongelman selättämisessä on suuri
Lähes kaikki kevään 2019 pelaajaryhmien osallistujat kokivat palautteiden mukaan vertaisryhmän olleen oleellisessa osassa peliongelmasta selviytymisessä. Ryhmästä saa paitsi tukea ja kannustusta samassa veneessä olevilta, myös paljon tietoa toiminnallisista riippuvuuksista ja niiden kanssa elämisestä. Ryhmästä saa työkaluja, joiden avulla voi jatkaa omaa prosessiaan vielä ryhmän päätyttyäkin – niin käytännön vinkkejä esimerkiksi velkajärjestelyyn liittyen, kuin myös apuvälineitä arjen haasteista selviämiseen.
”Pelit loppui ja löysin syyt pelaamiselle ja miten riiippuvuudet syntyy ja miten sen kanssa eletään.”
-Ryhmäpalaute (pelaaja)
”Muut ryhmäläiset vaikuttivat itseni näkemiseen, en näe enää itseäni välttämättä pohjasakkana. Hyviä vinkkejä ja neuvoja pelaamattomuuteen.”
-Ryhmäpalaute (pelaaja)
”Ilman tätä ryhmää luultavasti en olisi ikinä päässyt riippuvuudestani. Vasta tämän ryhmän avulla minulle valaistui että olen riippuvainen ja siitä on päästävä pois ennen kuin se vie minulta kaiken.”
-Ryhmäpalaute (pelaaja)
Läheisten kokemus yhtä tärkeä kuin pelaajan
Läheisten vertaisryhmien osallistujakunta on myös hyvin heterogeenistä. Suurin osa osallistujista on ongelmapelaajien puolisoita, mutta osa myös pelaajien vanhempia tai heidän aikuisia lapsiaan.
Koska moni läheinen keskittyy ensisijaisesti pelaajan ongelmiin eikä kiinnitä omaan hyvinvointiinsa huomiota, jää monen osalta apu hakematta. Siksi läheisiä on vuosi toisensa jälkeen vaikea tavoittaa – vaikka lähes poikkeuksetta ryhmiin tulleet läheiset kertovat ryhmään menon olleen erinomainen päätös.
”Koin saavani voimia omaan arkeeni, jaksan paremmin tukea pelaajaa. Oli vapauttavaa puhua ’suuresta salaisuudesta’ vieraille ihmisille. Oli ihanaa, että sai itkeä.”
-Ryhmäpalaute (läheinen)
”Alussa sitä vain etsii vastausta kysymykseen miksi? Ryhmässä opin ymmärtämään, että siihen ei perimmältään ole vastausta.”
-Ryhmäpalaute (läheinen)
”Rohkaistuin puhumaan enemmän pelaavan läheiseni kanssa ja vaatimaan enemmän itselleni, asettamaan rajoja.
-Ryhmäpalaute (läheinen)
Vertaisryhmä on matalan kynnyksen tukimuoto
Monella on kuitenkin vertaisryhmistä negatiivisia tai jopa karikatyyrisiä mielikuvia. Hollywood-elokuvista olemme nähneet rinkiin asetettuja tuoleja, ja jokainen niissä istuva saa vuorollaan kertoa oman tarinansa ja itkeä. Kellään ei ole kivaa.
Todellisuudessa ryhmätilanteet ovat rennompia ja inhimillisempiä, vaikka varmasti jokaista jännittää ensimmäisellä ryhmäkerralla. Moni varmasti ajattelee ennen ensimmäistä ryhmätapaamista samoin, kuin nykyinen vertaisohjaaja Emmi ajatteli; ”ne ihmiset siellä ei oo kuitenkaan samanlaisia kuin minä, minähän oon ihan normaali.”
Vertaisryhmissä jaetaan tarinoita ja kokemuksia, tuetaan toisia ja tunteitakin näytetään. Siellä jokainen saa kuitenkin olla tai olla olematta esillä siten, kuin itselleen tuntuu hyvältä. Moni ryhmäläinen on myös maininnut huumorin olevan tärkeässä roolissa ryhmähengen nostattamisessa – ja huumori onkin usein melko ronskia.
”Rentous on alkanut nostaa päätään. Sen myötä on myös löytynyt huumoria näinkin vakavaan aiheeseen. Eräs ryhmäläinen sanoi, ettei kestäisi, jos kaikki vain voivottelisivat masentuneena omaa tilannettaan. Olen itse hyvilläni siitä, että ryhmä on puhelias. Surkuttelun sijaan härkää otetaan sarvista kiinni – vaikka sitten huumorin avulla.”
-Ohjaajan palaute
Vertaisryhmään mennessä on hyvä muistaa, että ryhmän tavoite on nimenomaan vertaisuudessa, ja ongelmakohtien pohtimisessa yhdessä. Jokaisen on kuitenkin tehtävä itse päätöksensä pelaamisen lopettamisesta, ja toipumisprosessi voi olla hyvinkin pitkä. Mitään oikotietä peliongelmasta ei ole, ja usean kohdalla täysi nollatoleranssi pelaamiselle onkin ainoa toimiva vaihtoehto.
Tämä on myös läheisten ryhmässä tärkeä teema, jota käsitellään paljon; pelaaja on lopulta itse vastuussa pelaamisen lopettamisesta. Vaikka läheinen miten haluaisi muuttaa toisen toimintatapoja, on muutoksen tapahduttava sisäisestä motivaatiosta.
”Ryhmä oli huippu, vaikka pari retkahdusta matkan varrella ollut. Häpeän tunne on kadonnut ja saanut muiden kokemuksista paljon irti. Sai huomata, ettei ole yksin tämän ongelman kanssa.”
-Ryhmäpalaute (pelaaja)
Myös ryhmäpaineella on varsinkin pelaajien ryhmissä monelle positiivinen vaikutus. Kun kaikki ovat samassa veneessä, eivät valheet kannata, eivätkä ne ehkä menisi läpikään. Omasta ryhmästä muodostuu herkästi kuin joukkue, jossa jokainen tsemppaa toinen toistaan ja ymmärtää pelin säännöt. Joukkuetovereita ei haluta pettää, ja rehellisyydestä pidetään kiinni.
”En ennen ollut ymmärtänyt vertaistuen merkitystä. Lisäksi opin paljon erilaisista ihmisistä. Ryhmäkurilla oli myös iso merkitys: kaikki kävivät tunnollisesti eivätkä valehdelleet kuulumisiaan.”
-Ryhmäpalaute (pelaaja)
”Olen päässyt ryhmän avulla hyvään alkuun. Sain kerrottua sairaudestani läheisilleni ja huomasin, etten halua ”pettää” vertaisiani pelaamalla. Koin siis yhteisöllisyyttä vertaisteni kanssa. Sain mitä hain ja aion jatkossakin hakea apua.”
-Ryhmäpalaute (pelaaja)
Miksi hain vertaistukea peliongelmaan?
Kun elämässä on haasteita, on niistä hyvä puhua muille. Kun haasteet tuntuvat ylitsepääsemättömiltä, voi niistä puhuminen kuitenkin olla vaikeaa. Asiaa helpottaa kun tietää, että kuulijat käyvät läpi samoja asioita ja tietävät, mistä puhut. Kuten ohjaaja Ville alla olevalla videolla sanoo, ”Ainoa, joka oikeesti tietää sun fiilikset, on toinen pelaaja”. Tai toinen läheinen.
Vertaisryhmät käynnistyvät!
Ryhmiä eri puolella Suomea!