23.9.2020 — Blogi, Rahapelaaminen

Kriisi on epätavallinen tapahtuma, joka tuntuu hetkessä jopa ylitsepääsemättömältä. Yleensä kriisi on kuormittava ja jopa tuskallinen kokemus, mutta samalla se mahdollistaa positiivisen muutosprosessin elämässä. Kriisi ei olekaan koskaan yksiselitteinen, jokainen joka on kokenut tai kokee kriisin elämässään kokee tapahtuman hyvin yksilöllisesti.

Yksilöllisyydestä tai tapahtumasta riippumatta kriisin määrittelyyn kuuluu lähtökohtaisesti, että sen kokee ja tuntee.

–Kriisissä oleva henkilö tunnistaa olemassa olevan tilanteen, jossa hän ei vaan enää kykene toimimaan normaaliin tapaan. Voimat eivät vain enää riitä, kertoo MIELI Suomen Mielenterveys ry:n psykologi, suunnittelija ja ryhmätoiminnan vastaava Marika Ketola.

Riippuvuustoiminnan loppuessa iskee kriisi

Ketolan oma kokemus on ettei MIELI ry kriisipuhelimeen ongelmallisesti rahapelejä pelaavilta tai heidän läheisiltään ei tule kovinkaan usein soittoja, vaikka kyseessä saattaa olla selkeä arkielämän katastrofi.

–Riippuvuus ja riippuvuutta ylläpitävä malli on jo itsessään psyykkisesti kuormittavaa. Vaikka henkilö saattaa olla velkaantunut tai on valehdellut läheisilleen useamminkin, niin hänellä saattaa olla silti vahva tunne, että kyllä tästä vielä joku päivä selvitään, Ketola jatkaa. Tilanne, jossa rahapelejä pelaavan henkilön elämä saattaa kriisiytyä, on silloin kun pelaaja ei enää kykene jatkamaan riippuvaista toimintaansa.

Tällöin pelaaja menettää elämässään hänelle hyvin merkityksellisen asian.
–Se saattaa olla jopa äärimmäisen vaarallinen tilanne kun ei enää kykenekään jatkamaan riippuvuuskäyttäytymistä. Silloin usein saattaa nousta itsetuhoisetkin ajatukset, Ketola huomauttaa.

Läheisen kriisi

Rahapelaavien lähipiirin (vanhemmat, isovanhemmat, puoliso, ystävät ym.) tietoisuus pelaajan pelaamisesta, todellisesta velan määrästä tai valheiden kiinni jäämisestä usein kriiseyttää läheisen elämän. Tilanne ei ainoastaan synnytä taloudellista kriisiä vaan samalla läheisen ja pelaajan ihmissuhde kriisiytyy.

Läheiselle pudotus saattaa olla äärimmäisen korkea ja tuskallinen. Läheinen saattaa kokea tiedon esilletulon jälkeen petetyksi tulemisen tai hyväksikäytön tunteita. On jopa vaikeaa uskoa, että peliriippuvuudesta kärsijä on edes sama henkilö, jonka läheinen on tuntenut, Ketola kertoo.

Jotta riippuvuudesta tai kriisistä päästään eteenpäin, on pyrittävä löytämään selkeä ja avoin väylä rehelliselle keskustelulle.

Miten selvitä kriisistä?

Keskustelu ja puhuminen ovat avaintekijöitä kriisistä selviytymiseen. Saattaa olla, että kriisin hetkellä läheisellä tai pelaajalla häpeän tunteet tuovat haluttomuutta puhua tilanteesta. Puhumattomuus taas voi pitkittää kriisiä.

–Riippuvuus sairautena on sellainen, että itse riippuvuus ei itsessään katoa vaikka asiat, esimerkkinä talous olisi hallinnassa, Ketola huomauttaa. Jotta riippuvuudesta tai kriisistä päästään eteenpäin, on pyrittävä löytämään selkeä ja avoin väylä rehelliselle keskustelulle.

Vaihtoehtoisia paikkoja avun hakemiseen ovat kunnan tai kaupungin sosiaalipalvelut, kriisipuhelin tai matalan kynnyksen järjestökohtainen tuki, kuten Pelirajaton-toiminta. Näiden lisäksi oman sosiaalisen verkoston tuki olisi tärkeää, vaikka tilanteesta puhuminen saattaakin tuntua haastavalta.

Ketolan mukaan kriisissä olisi tärkeää hakea ensisijaisesti yksilöllistä apua. Kriisin taannuttua pelaaja ja läheinen voivat aloittaa yhteisen keskustelun, pohtia miltä tulevaisuus näyttää, ja tukea toinen toistaan.

Vinkki – miten vältää uusi kriisi riippuvuussuhteessa?

Jos riippuvuutta ei kohdata tai sen käsitteleminen jää kesken, henkilö saattaa kokea jossain vaiheessa repsahduksen tai useammankin. Tarkoittaen että henkilö aloittaa uudelleen ongelmallisen rahapelaamisen pelaamattoman ajanjakson jälkeen. Repsahdukset taas mahdollistavat kriisin syntymisen uudelleen.

Ketolan mukaan läheisen tulisi ensimmäisenä järjestää omat talousasiat siten, ettei talous enää kykene kriisiytymään kuin rajatusti. Riippuvaiselta siis suojataan oma talous ja toisaalta myös oma mieli. Ilman suojausta tilanne saattaa kuormittaa läheistä, jos hänen tehtäväkseen jää talouden ja toimeentulon kokoaikainen tarkkailu.

Läheisen tulee uskaltaa laittaa selkeät rajat pahimman tapahtuessa siten, että läheinen (ja perhe) on turvattu taloudellisesti.
–Läheisen tarvitsee tajuta, että olemme yksilöitä. Toisen ihmisen toimintaan ei voi vaikuttaa, mutta meillä jokaisella on oikeus suojata itsemme, Ketola kehottaa.

Toisena vinkkinä Ketola muistaa, että läheisen tulisi muistaa hakeutua itse avun piiriin. Valtakunnallista apua saa esimerkiksi kriisipuhelimesta 09 2525 0111, Pelirajaton-chatista, vertaispuhelimesta tai läheisten vertaistukiryhmästä. Riippuvuusproblematiikka koskettaa lähipiiriä ja siihen tilanteeseen läheinen ansaitsee myös itse tukea.

Pääseekö kriisistä eteenpäin?

–Yksi kriisin määritelmistä on, että kriisistä on mahdollista päästä yli. Tämä onkin hirveän tärkeä viesti, koska toivottomuuden kokemus on kriisissä usein liian vahvasti läsnä, Ketola lohduttaa vielä loppuun.

---

Uusimmat