Hyppää sisältöön

Kriisi – siitä pääse yli!

Blogikirjoitukset ja haastattelut, Läheiset

Kriisi on ihmisen elämässä epätavallinen tapahtuma, joka on niin suuri, ettei oikein tiedä edes selviääkö siitä. Kriisi ei ole yksiselitteinen ja jokainen kriisissä oleva henkilö kokee tapahtuman hyvin yksilöllisesti. Kuormittava ja tuskallinen tapahtuma voi myös traumatisoida, jolloin psyykkinen kuormitus voi kestää vuosia. Toisena ääripäänä kriisi voi mahdollistaa henkilön elämässä positiivisen muutosprosessin.  

Yksilöllisyydestä tai tapahtumasta riippumatta kriisin määrittelyyn kuuluu lähtökohtaisesti se, että sen kokee ja tuntee.
–Kriisissä oleva henkilö tunnistaa olemassa olevan tilanteen, jossa hän ei vaan enää kykene toimimaan normaaliin tapaan. Voimat eivät vain enää riitä, kertoo MIELI Suomen Mielenterveys ry:n psykologi, suunnittelija ja ryhmätoiminnan vastaava Marika Ketola.

Riippuvuus ja kriisi

Ketolan oman kokemus on, ettei MIELI kriisipuhelimeen kovinkaan usein tule soittoja peliriippuvaisilta tai heidän läheisiltään, vaikka kyseessä saattaa olla selkeä arkielämän katastrofi.

–Riippuvuus ja riippuvuutta ylläpitävä malli on jo itsessään psyykkisesti kuormittavaa. Vaikka henkilö saattaa olla velkaantunut tai on valehdellut läheisilleen useamminkin, niin hänellä saattaa olla silti vahva tunne, että kyllä tästä vielä joku päivä selvitään, Ketola jatkaa. Tilanne, jossa rahapelejä pelaavan henkilön elämä saattaa kriisiytyä, on silloin kun pelaaja ei enää kykene jatkamaan riippuvaista toimintaansa.

Tällöin pelaaja menettää elämässään hänelle hyvin merkityksellisen asian.
–Se saattaa olla jopa äärimmäisen vaarallinen tilanne, kun ei enää kykenekään jatkamaan riippuvuuskäyttäytymistä, silloin usein saattaa nousta itsetuhoisetkin ajatukset, Ketola huomauttaa.

Läheisen kriisi

Rahapeliriippuvaisen lähipiirin (vanhemman, isovanhemman, puolison, ystävien ym.) tietoisuus pelaajan pelaamisesta, todellisesta velan määrästä tai valheiden kiinni jäämisestä kriiseyttää läheisen elämän. Tilanne ei ainoastaan synnytä taloudellista kriisiä vaan samalla läheisen ja pelaajan ihmissuhde kriisiytyy.

Riippuvaisen läheiselle pudotus saattaa olla äärimmäisen korkea ja tuskallinen. Läheinen saattaa kokea tiedon esilletulon jälkeen petetyksi tulemisen tai hyväksikäytön tunteita. On jopa vaikeaa uskoa, että riippuvainen on edes sama henkilö, jonka läheinen on tuntenut, Ketola kertoo.

Miten selviän kriisistä?

Keskustelu ja puhuminen ovat siis avaintekijöitä kriisistä selviytymiseen. Saattaa olla, että kriisin hetkellä läheisellä tai pelaajalla häpeän tunteet tuovat haluttomuutta puhua tilanteesta. Puhumattomuus taas voi pitkittää kriisiä.

–Riippuvuus sairautena on sellainen, että itse riippuvuus ei itsessään katoa, vaikka asiat, esimerkkinä talous olisi hallinnassa, Ketola huomauttaa. Jotta riippuvuudesta tai kriisistä päästään eteenpäin on pyrittävä löytämään selkeä ja avoin väylä rehelliselle keskustelulle.

Vaihtoehtoisia paikkoja avun hakemiseen ovat kunnan tai kaupungin sosiaalipalvelut, kriisipuhelin tai matalan kynnyksen järjestökohtainen tuki, kuten Pelirajat’on-toiminta. Näiden lisäksi oman sosiaalisen verkoston tuki olisi tärkeää, vaikka tilanteesta puhuminen saattaakin tuntua haastavalta.

Ketolan mukaan kriisissä olisi tärkeää hakea ensisijaisesti yksilöllistä apua. Kriisin taannuttua pelaaja ja läheinen voivat aloittaa yhteisen keskustelun, pohtia miltä tulevaisuus näyttää, ja tukea toinen toistaan.

Vinkki – miten vältät uuden kriisin riippuvuussuhteessa?

Jos riippuvuutta ei kohdata tai sen käsitteleminen jää kesken, henkilö saattaa kokea jossain vaiheessa repsahduksen tai useammankin. Tarkoittaen että henkilö aloittaa uudelleen ongelmallisen rahapelaamisen pelaamattoman ajanjakson jälkeen. Repsahdukset taas mahdollistavat kriisin syntymisen uudelleen.

Ketolan mukaan läheisen tulisi ensimmäisenä järjestää omat talousasiat siten, ettei talous enää kykene kriisiytymään kuin rajatusti. Riippuvaiselta siis suojataan oma talous ja toisaalta myös oma mieli. Ilman suojausta tilanne saattaa kuormittaa läheistä, jos hänen tehtäväkseen jää talouden ja toimeentulon kokoaikainen tarkkailu.

Läheisen tulee uskaltaa laittaa selkeät rajat sille, että jos pahin tapahtuu, niin läheinen (ja perhe) on turvattu taloudellisesti.
–Läheisen tarvitsee tajuta, että olemme yksilöitä. Toisen ihmisen toimintaan ei voi vaikuttaa, mutta meillä jokaisella on oikeus suojata itsemme”, Ketola kehottaa.

Toisena vinkkinä Ketola muistaa, että läheisen tulisi muistaa hakeutua itse avun piiriin. Valtakunnallista apua saa esimerkiksi kriisipuhelimesta 09 2525 0111, Pelirajat’on-chatista, vertaispuhelimesta tai läheisten vertaistukiryhmästä. Riippuvuusproblematiikka koskettaa lähipiiriä ja siihen tilanteeseen läheinen ansaitsee myös itse tukea.

Voiko kriisistä päästä yli?

–Yksi kriisin määritelmistä on, että kriisistä on mahdollista päästä yli. Tämä onkin hirveän tärkeä viesti, koska toivottomuuden kokemus on kriisissä usein liian vahvasti läsnä, Ketola lohduttaa vielä loppuun.