fbpx Hyppää sisältöön

Enemmän ääntä kokemukselle! Uusi hanke osallistaa peliongelmasta toipuneet mukaan kehittämään ja vaikuttamaan

Kokemusasiantuntijat, Osallisuudella otetta rahapeliongelmiin

Rahapeliongelmasta selviytyneet pelaajat ja läheiset ovat toipumisen, ongelmien kanssa elämisen sekä usein myös vertaistuen ja palvelujen käyttämisen asiantuntijoita. Uudessa Osallisuudella otetta rahapeliongelmiin -hankkeessa pyritään saamaan arvokas osaaminen ja ymmärrys nykyistä parempaan hyötykäyttöön!

Peliongelmasta selvinneillä on toistaiseksi ollut melko vähän vaikutusmahdollisuuksia palveluiden kehittämisessä. Uusi Osallisuudella otetta rahapeliongelmiin -hanke toivoo tuovansa pysyvän muutoksen tilanteeseen. Hankkeessa otetaan ongelmapelaamisesta toipuneet pelaaja- ja läheiskokemusasiantuntijamme mukaan suunnittelemaan entistä asiakaslähtöisempiä palveluita.

Hankkeessa perustetaan hoidon yhteiskehittämisryhmiä kolmelle ennakkoluulottomalle hankepaikkakunnalle. Yhteiskehittämisryhmät koostuvat Pelirajat’on-kokemusasiantuntijoista, hoitotyöntekijöistä, hoitopalveluiden päälliköistä sekä mahdollisesti muista mukaan kutsuttavista peliongelmia kohtaavista tahoista.

”Neuvottelut kuntien kanssa ovat käynnissä. Vastaanotto hankkeelle on ollut hyvin innostunutta. Pyrimme saamaan kehittämisryhmiä pystyyn sinne, missä meillä on eniten kokemusasiantuntijoita. On mielenkiintoista nähdä, ovatko tulevien hankepaikkakuntiemme kehittämistarpeet samankaltaisia vai hyvinkin erilaisia”, kertoo hankesuunnittelija Markus Sjöholm.

Kehittämisryhmien tehtävänä on tunnistaa hoito- ja tukipalveluiden kehittämiskohteita, ideoida niihin uusia toimintatapoja ja testata ideoiden toimivuutta myös käytännössä. Kokemusasiantuntijoiden panos on käytössä läpi hankkeen.

”Kehittämistyö pyrkii totta kai lähtemään aidosta tarpeesta. Kehittämisryhmät tunnistavat hoidon kehittämistarpeita monesta näkökulmasta, suunnittelevat näihin yhdessä ja yhteisvoimin toteutettavia uusia ratkaisuja, ja testaavat niiden toimivuutta. Onnistuneet kokeilut otetaan hankkeen jälkeen toivottavasti laajempaan käyttöön alueella sekä levitämme ne myös muualle Suomeen.”

Kolmen hoitopalveluiden kehittämiseen keskittyvän alueellisen kehittämisryhmän lisäksi hankkeessa perustetaan myös valtakunnallisempia ja kaikille ongelmapelaamisen kokeneille avoimempia vaikuttamisen ja osallistumisen keinoja.

”Tällä hetkellä ongelmapelaamisen kokeneille ei ole oikein organisoitua mahdollisuutta esittää laajemmin parannusehdotuksiaan rahapelijärjestelmästä tai vaikuttaa isomman porukan yhteisellä äänellä ihmisten rahapeliongelmaan liittyviin asenteisiin tai tietoisuuteen.”

Sjöholm kertoo, että keinoja, vaikuttamiskanavia ja yhteisten tavoitteiden pohdintaa aloitellaan yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa pikkuhiljaa. Hän lupaa, että osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja tullaan koko hankkeen ajan tarjoamaan verkossa, kasvokkaisissa kohtaamisissa sekä muilla keinoin.

Yhteiskehittämisryhmien ja valtakunnallisen vaikuttajaryhmän toiminta alkaa syksyllä 2018.

Sinä voit vaikuttaa!

Me haluamme saada ihmisten toiveet ja ideat kuuluviin. Kerro ajatuksesi hoidon kehittämiseksi tai rahapeliongelman vähentämiseksi alla oleviin kyselyihin.Kerro kehittämisideasi hoidosta täällä.Kerro kehittämisideasi rahapeliongelman vähentämisestä täällä.

Jokainen idea on arvokas ja siihen perehdytään!

Markus Sjöholm toimii hankesuunnittelijana Pelirajat’onissa.

Kokemusasiantuntijoille tilausta kehittämistyössä

Tuki- ja hoitopalveluiden asiakas- ja kokemusasiantuntijalähtöistä kehittämistä ovat viime aikoina toivoneet monet asiantuntijat, virkamiehet ja Suomen hallituskin.

”Tulevaisuudessa rahapeliongelmista kärsivien asiakkaiden ja heidän läheistensä mahdollisuuksia osallistua palveluiden arviointiin, kehittämiseen, niihin liittyvään päätöksentekoon sekä niiden toteuttamiseen tulisi parantaa.” (Suomalaisen rahapelaamisen tilannekatsaus 2017)

”Kansalaisten käytössä olevan tideon lisääminen ja osallisuuden vahvistaminen palveluiden suunnittelussa.” (Arpajaislain uudistamisen pohjaksi laaditun suunnitelman yksi johtava periaate)

”Tehostetaan sote-palveluiden oikea-aikaista kohdentumista ja väestön palvelutarpeisiin vastaavuutta arvioimalla yhdessä asiakkaiden kanssa palvelukokemuksia ja kehittämisideoita.” (Sote- ja maakuntauudistuksen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke)