—
Tiedätkö missä arpajaislakiehdotuksessa mennään milloinkin? Pelirajaton tiivisti lakiehdotelman keskeiset kohdat. Tiivistelmän lopuksi sinulla on mahdollisuus kertoa omat ajatuksesi arpajaislakiehdotuksesta.
Suomen hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen arpajaislakiin tehtävistä muutoksista. Olennainen muutosehdotus on lisättäväksi esitetty uusi pykälä, joka koskee pakollista tunnistautumista kauppojen ja kioskien raha-automaatteihin 1.1.2021 alkaen. Tunnistautumisella pyritään ehkäisemään raha-automaattipelaamisesta aiheutuvia haittoja. Asiasta voit lukea yksityiskohtaisemmin Sisäministeriön tiedotteesta.
Muut ehdotetut arpajaislain muutokset ovat pieniä muotoiluja ja lisäyksiä liittyen muun muassa tavara-arpajaisten lupamenettelyjen ja tilitysten keventämiseen.
Pelirajat’on-toiminnalta on pyydetty lausuntoa uudesta arpajaislaista 10.8.2018 mennessä.
Lainsäädäntöhankkeeseen liittyvän lausuntopyynnön ja 33-sivuisen lakiesityksen löydät täältä. Olemme tiivistäneet alle mielestämme lakiesityksen keskeisen sisällön perusteluineen.
Lue alta läpi tiivistelmämme tai halutessasi koko esitysluonnos. Osallistu lausuntomme luomiseen kertomalla näkökulmasi uudesta lakiluonnoksesta. Voit myös kirjottaa oman lausuntosi ja lähettää sen suoraan Sisäministeriölle!
1. Mitä laissa esitetään muutettavaksi ja millä aikataululla?
Laissa ehdotetaan arpajaislain täydentämistä uudella säännöksellä (14 c §): ”Veikkaus Oy:n on tunnistettava pelipisteeseen sijoitettua raha-automaattia pelaava pelaaja. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, miten pelaaja tulee tunnistaa.”
Pakollinen tunnistautuminen astuisi voimaan 1.1.2021.
2. Lakiesitys koskee tunnistautunutta pelaamista vain ”pelipisteillä”. Mitä pelipisteellä esityksessä tarkoitetaan?
- Pelipisteellä tarkoitetaan pelaamista hajasijoitetuilla (kauppojen, kioskien ja huoltamoiden ynnä muiden vastaavien) raha-automaateilla.
– Suomessa on tällä hetkellä 18 500 hajasijoitettua automaattia (lain mukaan näitä saisi olla 100 enemmän, eli yht. 18 600). Näissä automaateissa maksimipanos on 1 euro. Lisäksi tiloissa, jotka vaativat 18 vuoden iän sisäänpääsyyn, saadaan pitää automaatteja, joiden maksimipanos on 2 euroa. - Esityksessä ei ehdoteta tunnistautumista pelisalien (Pelaamot, FeelVegasit) raha-automaattipelaamiseen eikä muihin kauppojen rahapeleihin.
– Suomessa on tällä hetkellä 2580 pelisaleihin sijoitettua automaattia (lain mukaan näitä saisi olla vielä 1320 enemmän, eli yht. 3900). Näissä automaateissa maksimipanos on 2 euroa. - Esityksessä ei ehdoteta, että samat pelirajoitukset koskisivat jatkossa hajasijoitettuja automaatteja ja Veikkauksen nettipelejä.
3. Mitä perusteluita esitetään sillä, ettei tunnistautuminen koske muita rahapelejä kuin hajasijoitettuja raha-automaatteja?
- Esityksen mukaan rahapelihaittoja voidaan väestötasolla ehkäistä vähentämällä rahapelien tarjontaa ja saatavuutta tai asettamalla rahapelaamiselle muita rajoituksia (s. 14).*
- Esityksessä mainitaan, että raha-automaattityyppinen pelaaminen on selkeimmin yhteydessä ongelmapelaamiseen: tutkimusten mukaan se on eniten ongelmia aiheuttava pelityyppi Suomessa (s. 13). Lisäksi rahapelit ovat Suomessa helposti saatavilla.
- Alaikäisten pelaaminen tapahtuu pääasiassa hajasijoitetuissa automaateissa: pakollinen tunnistautuminen tarjoaisi tämän ehkäisyyn toimivan työkalun.
- Tunnistautuminen kohdistetaan vain hajasijoitettuihin automaatteihin eikä pelisaleissa sijaitseviin, sillä lakiesityksen mukaan pelipisteisiin sijoitettujen raha-automaattien määrä ja niiden jakeluverkoston maantieteellinen kattavuus huomioiden sääntelyn kohdistamisella pelipistepelaamiseen voidaan saavuttaa esityksen tavoitteen toteuttamiseksi tarpeellinen raha-automaattipelaamista koskeva tunnistautumisaste (s. 26).
4. Miten tunnistautuminen peliautomaatilla tulisi käytännössä tapahtumaan?
- Henkilökohtaisella asiakaskortilla ja lisätunnisteella (PIN-koodi tai muu henkilökohtainen tunniste).
- Myös muita luotettavia menetelmiä voidaan käyttää (muun muassa matkapuhelimella tai pankkikortilla tehtävä tunnistautuminen).
5. Millaisia pelaamisen hallinnan työkaluja automaattipelaamiseen ehdotetaan?
- Tunnistautumisen yhteyteen tulevista rajoituksista (=pelaamisen hallinnan työkalut) on tarkoitus säätää erillisellä sisäministeriön asetuksella, kun tunnistautuminen pelipisteissä esityksen mukaisesti alkaisi vuoden 2021 alussa (s. 17).
- Tässä vaiheessa lakiin ei ehdoteta lisättäväksi muuta kuin vaatimus pelipisteissä tapahtuvan automaattipelaamisen pakolliseen tunnistautumiseen.
- Esityksessä mainitaan, että rajoitustyökaluja voitaisiin ottaa käyttöön vaiheittain, kun niiden vaikuttavuutta on ensin seurattu. Vaikuttavuuden arvioinnin perusteella voitaisiin arvioida tarvetta muuttaa rajoituksia tai laajentaa pakollinen tunnistaunut pelaaminen myös pelisaleihin sijoitettuihin raha-automaatteihin (s.15).
6. Mihin lakimuutoksella pyritään? Miksi se tehdään?
- Esityksen tavoitteeksi mainitaan (s. 14) tehostaa arpajaislain ja suomalaisen rahapelipolitiikan keskeisimmän tavoitteen eli rahapelaamisesta aiheutuvien taloudellisten, sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisemistä ja vähentämistä.
- Esityksen tavoitteena on myös yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen (s.10): ”Yksinoikeusjärjestelmäämme arvioidaan jatkuvasti EU-oikeuden kannalta. (—) Erityisen olennaista on kyetä osoittamaan, että kansallinen järjestelmä ehkäisee ja vähentää rahapelihaittoja tehokkaasti.”
7. Kuinka paljon hajasijoitetuista raha-automaateista saatavan voiton arvioidaan pakollisen tunnistaumisen seurauksena vähenevän?
- Esityksessä mainitaan kaksi lukua (s. 17), jotka perustuvat Veikkauksen tekemiin arvioihin.
– Enintään 145 miljoonaa euroa: Arvion mukaan vähennys pelituottoihin olisi enintään 145 miljoonaa euroa, mikäli kaikki samat pelaamisen hallinnan työkalut otettaisiin käyttöön myös hajasijoitettuihin raha-automaatteihin, jotka nettipelaamisessa ovat käytössä.
–Enintään 53 miljoonaa euroa: Vähennys pelituottoihin olisi Veikkauksen arvion mukaan enintään 53 miljoona euroa, jos vastuullisuuselementeistä otetaan käyttöön vain peliajan aikamuistuttaja, kaiken pelaamisen seuraavan vuorokauden loppuun estävä paniikkipainike sekä pelaajan mahdollisuus asettaa itsensä pelikieltoon. (Eli työkaluista jätettäisiin pois muun muassa itse säädettävät tappiorajat ja viranomaisten määrittämät ylätappiorajat) - Esityksessä mainitaan (s. 18), että haittojen vähentyessä myös niistä aiheutuvat taloudelliset kustannukset vähenevät. Näin kertyväksi yhteiskunnan säästöksi arvioidaan satoja miljoonia euroja.
- Huomion arvoista on, että Veikkauksen raha-automaattipelien (mukaan lukien myös nettiautomaatit) liikevaihto oli vuonna 2017 noin 822 miljoonaa euroa (25,4 % koko yhtiön liikevaihdosta). Fyysisten automaattien osuus liikevaihdosta oli noin 80 %, nettiautomaattien noin 20 %.
8. Millaisia rajoituksia hajasijoitetuissa automaateissa on muissa Pohjoismaissa?
Norja (s.11)
- Automaatit (K-18) ovat sijoitettuina kioskeihin, huoltoasemille ja ravintoloihi.
- Vuodesta 2008 lähtienraha-automaatit ovat vaatineet tunnistautumisen, joka tapahtuu pelaajakohtaisella kortilla tai älypuhelimella.
- Pelaajalla voi olla automaattipelaamista varten kerrallaan saldoa noin 160 euroa.
- Pelaamiselle voi säätää henkilökohtaiset päivittäiset (yläraja 69 euroa) ja kuukausittaiset maksimitappiorajoitukset (yläraja 286 euroa).
- Pelaaminen katkeaa automaattisesti yhden tunnin pelaamisen jälkeen: pelaaja saa yhteenvedon pelaamisestaan ja hän voi jatkaa pelaamista aikaisintaan 10 minuutin kuluttua.
- Kaikkea Norsk Tippingissä tapahtuvaa rahapelaamista koskeva maksimitappiorajoitus on 2 120 euroa kuukaudessa.
- Pelaaja voi asettaa rajoituksen sille, kuinka monta tuntia hän voi pelata automaatilla päivässä, viikossa tai kuukaudessa. Lisäksi pelaaja voi asettaa itsensä pelikieltoon määräajaksi tai toistaiseksi.
Ruotsi & Tanska (s. 10)
- Ruotsissa automaatit ovat tällä hetkellä sijoitettuna ravintoloihin ja bingohalleihin sekä kasinoihin. Rahapelilainsäädäntöä uudistetaan vuoden 2018 alusta: automaattien osalta pelaajan tulisi ehdotetun lainsäädännön mukaan asettaa itselleen tappioraja.
- Tanskassaraha-automaatteja löytyy kasinoiden lisäksi ainoastaan pelisaleista ja ravintoloista.
Onko lainsäätäjän ehdottama lain uusi pykälä mielestäsi riittävä rahapelaamiseen liittyvien haittojen ehkäisemiseksi? Tulisiko tunnistautuminen liittää laajemmin myös muihin rahapeleihin kuin nyt ehdotettuihin? Millaisia rahapelaamisen hallinnan työkaluja tulisi mielestäsi tarjota rahapeliautomaateissa, tunnistautumiseen liitettynä?
Voit antaa oman panoksesi tulevan lain sisältöön ja suomalaisen rahapelitoiminnan kehittämiseksi:
1. Kirjoittamalla oman lausuntosi ehdotetusta laista Sisäministeriölle. Katso toimitusosoite ja muut lisätiedot täältä.
2. Kertomalla meille lyhyesti tällä lomakkeella ajatuksiasi siitä, mitä asioita Pelirajat’on-toiminnan tulisi huomioida lausunnossaan.
*Sivunumerot viittaavat Sisäministeriön lakiesitykseen, jonka löydät esimerkiksi täältä.