—
Reilu viidennes Suomen rahapelituotoista tulee henkilöiltä, joilla on rahapeliongelma. Runsaaseen pelaamiseen yhdistyy myös huono-osaisuutta: pelaajalla on usein pienet tulot, heikko terveys tai päihteiden käyttöä. Peliongelmista kärsivän tilanne on vaikea, koska rahapelejä on saatavilla kaikkialla ja keinot rajoittaa pelaamista puuttuvat. Pakollinen tunnistautuminen kaikissa Veikkauksen peleissä – sekä verkossa että pelipisteillä – ehkäisisi rahapelihaittoja nykyistä tehokkaammin.
Rahapelihaittojen ehkäisy ei saa jäädä vain pelaajan vastuulle
”Kauppaan on pakko mennä, vaikka sairastaa peliriippuvuutta. Olo on aina uhattu. Sellaista uhkaa ei pitäisi arjessa joutua kokemaan.” Peliongelmia kokeneiden tarinat (HS 28.10.) avasivat osaltaan sitä todellisuutta, joka koskettaa yli 100 000 suomalaista rahapelaajaa. Arkisiin ympäristöihin sijoitetut yli 18 000 rahapeliautomaattia aiheuttavat valtaosan ongelmista. Toisin kuin Veikkauksen verkkopelien, niiden pelaaminen ei vaadi tunnistautumista, eikä niihin hävitylle rahalle ole ilman tunnistautumista mahdollista asettaa rajoituksia.
Rahapeliautomaatteihin pitäisi saada pakollinen tunnistautuminen, jossa pelaaminen on mahdollista ainoastaan pelaajakortilla. Teknisesti tämä on mahdollista toteuttaa ja isossa osassa Veikkauksen automaateissa on tähän jo valmiudet (HS 25.10.).
Tunnistautuminen ei kuitenkaan yksin riitä. Eri peleissä tulisi olla pakolliset tappiorajat sekä pelaajalla mahdollisuus estää oma pelaaminen kokonaan. Pelaajille tulee aktiivisesti tarjota pelaamisen hallinnan työkaluja ja tietoa omasta pelikulutuksestaan hallinnan tueksi, kertoo tieto- ja tukipiste Tiltin koordinaattori Jenni Kämppi.
Rahapelihaittojen vähentäminen ensisijaista tuottojen kasvattamiseen nähden
Suomalaisen rahapelimonopolin ainoa peruste on pelihaittojen ehkäisy, ei tuottojen kasvattaminen. Jotta monopoli voidaan säilyttää, sen toiminnan tulee aktiivisesti vähentää ja ehkäistä pelihaittoja.
Rahapelipolitiikan tavoitteena on arpajaislain mukaan peliongelmien vähentäminen. Tätä tavoitetta tulisi seurata rahapeliongelmien määrää ja luonnetta kuvaavilla mittareilla, sanoo Peliklinikan tutkija Maria Heiskanen
Rahapelihaittojen viestintäverkosto toivoo kriittistä keskustelua siitä, kuinka eettisesti kestävä on järjestelmä, jossa merkittävä osa pelituotoista tulee ongelmallisesti pelaavilta. Pakollinen tunnistautuminen tulisi todennäköisesti laskemaan rahapelituottoja ja siten myös edunsaajien saamia avustuksia liikunnalle, nuorisotyölle, taiteelle, tieteelle, hevosurheilulle sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöille.
Olisi siis joko sopeuduttava tuottojen vähenemiseen tai kehitettävä keinoja, joilla tuotot kerrytettäisiin nykyistä tasapuolisemmin, EHYT ry:n erityisasiantuntija Inka Silvennoinen toteaa.
Peliongelmien vähentämiseksi tarvitaan valtio-omisteisen rahapeliyhtiön vahvaa viranomaisohjausta sekä laajaa sosiaali- ja terveysalojen yhteistyötä.
On hienoa, että ministerit Mattila ja Risikko ottivat vahvan kannan suhteessa rahapelihaittoihin ja ovat valmiita puuttumaan myös rahapeliautomaattien hajasijoitteluun (HS 28.10.). Rahapelihaittojen ehkäisemiseksi on keinoja, nyt ne tulisi ottaa käyttöön.
Lähteet:
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan runsas viidennes Suomen rahapelikulutuksesta tulee henkilöiltä, joilla on rahapeliongelma.
https://www.thl.fi/fi/-/viisi-prosenttia-rahapelien-pelaajista-kayttaa-puolet-peleihin-kuluvasta-rahasta - Rahapelikulutuksen ja -haittojen epätasaisesta jakautumisesta on keskusteltu viime viikkojen aikana aktiivisesti:
- HS 25.10. Rahapelaaminen on tulonsiirtoa köyhiltä ja mielenterveysongelmaisilta hyväosaisille, väittää uusi tutkimus
- HS 28.10. Joni Immonen, 33, hakkasi jo yläkoululaisena rahapelejä velaksi
- HS 28.10. Ministerit Mattila ja Risikko: Ongelmapelaamiseen pitää puuttua, ja peliautomaattien sijoittelua voidaan muuttaa lailla
Rahapelihaittojen viestintäverkosto peräänkuuluttaa tehokkaampien keinojen käyttöönottoa pelihaittojen vähentämiseksi. Rahapelihaittojen viestintäverkostoon kuuluvat Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Sovatek-säätiö, Kuopion kriisikeskus, Kehittämiskeskus Tyynelä, Sosped säätiö, Peluuri, A-klinikkasäätiö, Sininauhaliitto, Peliklinikka ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkosto toimii muun muassa parantaakseen rahapelaamiseen ja rahapelihaittoihin liittyvää julkista keskustelua.
Lisätietoja:
Koordinaattori Jenni Kämppi, Sininauhaliiton tieto- ja tukipiste Tiltti, 050 5442 897, jenni.kamppi(at)sininauha.fi
Tutkija Maria Heiskanen, Peliklinikka, 040 681 1082, maria.heiskanen(at)hus.fi
Erityisasiantuntija Inka Silvennoinen, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, 050 366 5279, inka.silvennoinen(at)ehyt.fi