—
Rahapeliongelmien parissa tekee töitä Suomessa mm. viranomaiset, tutkijat, järjestöjen asiantuntijat, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, sekä vapaaehtoiset vertaiset. Heistä peliongelmaisia ja läheisiä kohtaa työssään kymmenet ihmiset päivittäin.
Yksi heistä on Peluurin Markus Sjöholm, joka kertoo työnsä arjesta, iloista ja haasteista.
Miten päädyit alalle?
Tein sosiaalipsykologian graduni vuonna 2011 peliriippuvuuteen liittyen. Sitä kautta päädyin alalle. Riippuvuusteema on hyvin kiinnostava monelta kantilta: se on sekoitus perimää, opittuja tapoja, ihmisen psykologiaa ja temperamenttia, eskapismiä ahdistavasta yhteiskunnasta tai omasta elämästä, reaktioita elämäntilanteisiin ja ehkä myös sattumaakin.
Rahapeliteemassa minua kiehtoo pelien herättämät tunteet ja haaveet sekä kylmä logiikka rahapelien taustalla. Nuorempana ylitin itsekin joskus omat pelirajani, joten minulla on myös omaa kokemusta pelihimosta. Koen että minulla on alalle ja kohtaamilleni ihmisille annettavaa. On mielekästä olla auttamassa ihmisiä eroon tästä heitä riivaavasta kiusauksesta.
Koko toimenkuvani Peluurissa on varsin monipuolinen ja kiinnostava. Asiakastyö puhelimessa, chatissa ja nettiryhmissä on vain osa työtäni. Asiakastyön lisäksi koordinoin, analysoin ja suunnittelen asiakastyötämme, päivitän nettisivuja, tiedotan ja raportoin sekä olen mukana kehittämässä palveluitamme.
Millaista ammattilaisen työ puhelimessa on?
Työn normaali arkipäivä on odottelua ja puhelimeen puhumista, pään pitämistä kylmänä sekä varautumista kaikenlaisiin tilanteisiin.
Työn tarkoitus on vastata soittajan avuntarpeeseen. Olipa soittaja pelaaja tai läheinen, hän on usein jonkinlaisessa ahdistavassa umpikujassa, josta on yrittänyt päästä yksin ulos. Hävettää ja tosinaan usko muutokseenkin on vähäistä. Ongelmaa on pidetty pitkän aikaa sisällä, vain omana tietonaan. Jokaisen soittajan tilanne on silti tietysti erilainen, joten ammattilaisen on puhelimen päässä oltava valmis kuulemaan minkälaisista tilanteista tahansa.
Etenemme puheluissa motivoivan haastattelun periaatteiden mukaisesti. Puheluissa kysymme siis paljon avoimia kysymyksiä, kuuntelemme tarkasti soittajan kertomaa, teemme yhteenvetoja kuulemastamme sekä nostamme esiin soittajan puheen ristiriitoja suhteessa heidän toimintaansa, tavoitteisiinsa ja arvoihinsa. Puhumme soittajien kanssa paljon pelaamista ylläpitävistä ajatuksista ja rutiineista. Tarjoamme tietoa myös muista palveluista, joista soittajalle voisi olla hyötyä. Tavoitteena on, että puhelun jälkeen soittajan olotila olisi helpottunut ja hänellä olisi tarkentunut kuva tilanteestaan ja toimintavaihtoehdoistaan. Hänen uskonsa muutokseen olisi toivottavasti myös lisääntynyt ja hänellä olisi vahva aikomus ottaa uusia keinoja käyttöön muutoksen toteuttamiseksi.
Mikä työssäsi on haastavaa?
Haastavaa työssä on pysyä kärryillä muuttuvasta, ja osin sekavastakin suomalaisesta monen luukun palvelujärjestelmästä, ja palveluiden tarjoajista, joihin soittajiakin ohjaamme. Välillä itseään joutuu muistuttamaan myös siitä, että soittaja tekee aina viimekädessä omaa elämäänsä koskevat päätökset.
Soittajat ovat ymmärrettävästi usein myös ahdistuneita ja turhautuneita tilanteeseensa ja välillä odottavat, että meillä olisi tarjota heille asian avointa kohtaamista, asian käsittelyä ja tutkiskelua erikoisempi taikakeino pelaamisesta irti pääsyyn. Pieni osa soittajista on myös pettyneitä, kun emme voi heille suoraa ratkaisua apteekin hyllyltä esittää.
Meidän työmme luonne on sellainen, että kuulemme usein soittajasta ahdingossa, muttemme saa myöhemmin tietää, pääsikö hän asiassa eteenpäin. Tämä voi jäädä joskus mietityttämään pidemmäksikin ajaksi.
Mikä työssäsi on antoisaa?
Antoisaa on huomata pystyvänsä auttamaan soittajaa. Huomata puhelun aikana soittajan helpotuksen tunteen vahvistumista ja hänen uskonsa vahvistumista muutokseen. Hienoa, jos soittaja puhuu puhelun lopussa, mitä muutoksia hän ryhtyy seuraavaksi tekemään, jotta pääsisi elämäänsä haittaavasta ongelmasta eroon.
Mikä ollut paras hetki?
Yksittäistä parasta hetkeä puhelinpäivystyksestä en osaa nostaa, mutta jokaiseen päivystysvuoroon mahtuu onnistuneita hetkiä, joihin voi olla tyytyväinen. Aina on myös kiva, jos soittajat kertovat puhelun päätteeksi olonsa helpottuneen ja uskonsa muutokseen vahvistuneen. Myös kiitokset tai joku muu positiivinen palaute lämmittää aina mieltä.
Miten puhelintyö eroaa kasvotusten tehtävästä työstä?
Puhelimen, chatin tai muun ns. välitteisen kommunikaation suureksi eduksi näen, että ihmisen voi olla helpompaa puhua vaikeista asioista kuin kasvokkain. Häpeää tuntevalle kasvojen näyttäminen on varmasti vaikeaa, mutta esimerkiksi puhelimessa tai chatissa puhuminen voi sujua helpommin. Itse asiaan päästään näiden välineiden tarjoaman anonyymisuuden suojista yleensä aika nopeasti.
Sähköiset palvelut ovat myös helposti saatavilla koko Suomesta, omalta sohvalta. Kasvokkainen tuki on yleensä pitkäkestoisempaa ja sen piiriin pääseminen vaatii hiukan enemmän vaivaa ja odottelua. Jossain vaiheessa, kun ihminen on siihen valmis, on varmasti hyvä kohdata ongelma ihan kasvotustenkin.
Mitä palautetta asiakkailta on tullut?
Asiakkailta saa valtaosin hyvää palautetta. Ihmiset ovat kiitollisia, kun heitä kuunnellaan ja heidän auttamiseensa käytetään aikaa ja energiaa. Toki välillä on pettyneitäkin asiakkaita, mutta se on toki asiakkaan stressaavan tilanteen huomioiden täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävää.
Terveisesi jutun lukeneille?
Liiallisen pelaamisen kuriin saaminen ei ole mahdotonta, kuten Pelirajat’on-nettisivuilta löytyvät tarinatkin todistavat. Asian kohtaaminen yhdessä jonkun ulkopuolisen kanssa voi avata monta lukkoa ja sysätä eteenpäin. Toivotan voimia kaikille niille muutoksen tielle, jotka kokevat sellaisen tarpeessa olevan.