Hyppää sisältöön

Itsensä kohtaaminen ja muutostyö

Muutostyö, Pelaajat, Vertaisryhmät

Kuluneen kuukauden aikana olen vieraillut Pelirajat’on-toiminnan pohjoisimmissa vertaisryhmissä, Oulussa sekä Rovaniemellä. Olen näillä matkoillani tavannut rohkeita ihmisiä. Ihmisiä jotka ovat uskaltaneet pysähtyä ja kohdata itsensä kysymällä, mitä oma rahapelaamiseni palvelee.

Mitä rahapelaamiseni palvelee?

Pelaaminen on saattanut olla pakokeino. Tapa työntää pois yksinäisyys, pahoinvointi, paha mieli. Tuokio hedelmäpelin äärellä on voinut antaa lohtua ja parin euron voitto toki lämmittää mieltä.

Mutta entäpä sitten kun pari euroa muuttuu pariksi sadaksi? Pelaaminen muuttuu pakonomaiseksi toiminnaksi, joka ei enää piristä, vaan pahentaa oloa?

Kukapa meistä kehtaisi myöntää, ettei hallitse omaa toimintaansa. Aikuinenhan hallitsee arkeaan aikatauluilla ja olemalla vastuullinen ja vahva. Häpeäähän se aiheuttaa, jos myönnämme, että lipsumme emmekä yrityksistämme huolimatta kykene hallitsemaan toimintaamme tai tapojamme. Ellei muut tuomitse, niin ainakin itse osaamme tehdä sen päämme sisäisellä puheella. Olet huono, laiska, saamaton ja epäpätevä. Parempaa tulosta haetaan piiskaamalla itseään entistä ankarammalla puheella.

Mitä on muutostyö ja miten vertaisryhmä voisi auttaa siinä?

Entäpä jos vastaus ei olisikaan piiska ja moittiva puhe? Voisiko olla niin, että ongelmallisesti pelaavan henkilön tulisi muuttaa sitä yhtä työkalua, jota hän kantaa mukanaan koko ajan eli omaa sisäistä puhettaan?

Jospa ihminen ei muutukaan kovien sanojen ja kurin avulla. Suurin osa huokaisee helpotuksesta, kun toteamme, että menneiden vuosikymmenten tapa oppia ja opettaa on muuttunut. Lapsia ja nuoria ei enää kouluteta karttakepeillä eikä luunapeilla. Eikö aikuinenkin opi uusille tavoille tuntiessaan arvostusta ja saadessaan kannustavaa ohjausta?

Pelirajat’on-vertaisryhmän on mielestäni tarkoitus olla juuri tätä. Paikka jossa ihminen saisi opetella, että hänen kykyihinsä uskotaan ja luotetaan. Kerran viikossa tapaavan ryhmän on tarkoitus tarjota eväitä ja tietoa siitä, miten omaa toimintaansa voi tarkastella ja tarpeen tullen muokata. Ketään ei paranna se, että ryhmässä käy kääntymässä. Muutosta kukin tekee omassa arjessaan ja tuo seuraavaan tapaamiseen tiedon siitä, mitä on kokeillut ja missä olisi vielä varaa kehittyä. Yhdessä vertaisohjaaja ja ryhmäläiset rakentavat turvallisen ja arvostavan ilmapiirin, jossa on lupa todeta, ettei osaa lopettaa pelaamista, mutta haluaa muiden seurassa opetella miten sen tekee. Kompastelu ja uudelleen yrittäminen puretaan piirissä, jossa kukin saa esittää ajatuksensa ja tunteensa kenties ensimmäistä kertaa.

Oletko sinä koskaan kysynyt itseltäsi, mihin tarpeeseen pelaat rahapelejä?

Kirjoittanut koordinaattori Catarina Forsström

rovaniemi2