fbpx Hyppää sisältöön

Matkani ohjaajana | osa 2

Blogi, Vertaisohjaajat

Jännittävän alun kautta ymmärrykseen

Tehtyäni päätöksen ryhtyä Pelirajaton-ohjaajaksi, välitön jännitys valtasi mieleni. Onko minulla mitään annettavaa muille? Olen toiminut aiemmin ohjaajana muissa tehtävissä – itseasiassa, toisen ammattinimikkeeni loppuosassa on kirjaimellisesti sana ”ohjaaja” – mutta Pelirajaton-ohjaajana toimiminen toi esiin paljon eri tunteita ja kysymyksiä.

Aikaisemmasta ammatillisesta nimikkeestä huolimatta, tilanne aiheutti minussa lähes paniikinomaisen tunteen: en melkein saanut unta pariin yöhön, kun pohdin kummallisia asioita. Öisin huolehdin jopa, miten ihmiset pääsevät sisään tiloihin alaoven ollessa lukossa, vaikka päivällä ymmärsin, että minun pitänee avata heille kyseinen ovi. Tuntui, että aivoni lopettivat jännityksestä toimintansa heti kun tiedostin ohjaajan roolini lähenevän.

Ohjaajan rooliin hyppääminen voi olla täysin uusi ja tuntematon kokemus, ainakin suurimmalle osalle. Onnekseni jokaisella vertaisohjaajalla on oma Pelirajaton-vastuutyöntekijä, joka huolehtii käytännön asioista, jolle voi purkaa ajatuksiaan ja joka osaa kertoa, että kummat ajatukset ovat normaali osa jännitystä. Omassa tapauksessani kävimme työntekijän kanssa lopulta läpi kohta kohdalta, miten minun kannattaa toimia ovien suhteen, vaikka itsestäni tuntui jopa nololta ottaa asia esille. 

Tuki ja turva on aina olemassa, kun toimii Pelirajaton-ohjaajana. Myös toiset ohjaajat auttavat mielellään eri pulmatilanteissa ja heitä on helppo lähestyä, koska he ovat samassa asemassa kuin itse on. 

Ensimmäinen kontakti, ensimmäinen oivallus

Ennen kuin ryhmä syntyy, siihen haetaan ilmoittautujia markkinoinnin avulla. Virallisen markkinoinnin hoitaa Pelirajaton-tiimi. Itse ”markkinoin” vertaisryhmää paikallisen Facebook-ryhmän kautta. Oma vastuutyöntekijä vastaa käytännön asioista, kuten tiloista ja vuokrasta. Alussa ohjaajan tehtävä on ajankohdan valinta ja ryhmätilan avaimien nouto. Muuten ei tarvitse oikeastaan muuta kuin odottaa sitä kaunista päivää, jolloin työntekijä lähettää ensimmäisten ryhmään hakevien yhteystiedot. 

Siitä alkaa ensimmäiset ryhmänohjaajan tehtävät. Ryhmään ei pääse automaattisesti, vaan ohjaaja ”haastattelee” kaikki hakijat puhelinkeskustelussa. Olenhan minä ennenkin ihmisten kanssa keskustellut puhelimessa, mietin ajatelessani haastettelua.

Kun tuli hetki soittaa ensimmäiselle hakijalle, se muistutti tilannetta nuoruusvuosiltani, jolloin äitini oli pakottanut minut varaamaan itselleni ajan kampaajalle. Silloin painoin tärisevin käsin punaista nappulaa heti kun kampaaja oli vastannut, mutta tällä kertaa en lopettanut puhelua. Helpottuneena voin kertoa, että sain kauhusta huolimatta ensimmäisen haastatteluni kunnialla loppuun ja jäljelle jäi superhyvä fiilis. 

Vähän turhankin alkujännityksen jälkeen ymmärsin, että parasta ohjaajan hommassa on, että on tasavertainen tukea hakevan henkilön kanssa. Minun ei tarvitse olla huippuohjaaja. Riittää, että olen henkilö, joka keskittyy kuulemaan toista ihmistä ja on läsnä.

Jokainen on yksilö ja jokaisen lähtökohdat sekä toipumiskohdat saattavat olla hyvinkin erilaiset, mutta kun istumme saman pöydän ääreen, siinä hetkessä se on jokaiselle samaa. Vertaisuudessa jokainen jakaa näkökulmia oman kokemuksensa kautta. Vertaisuudessa ei ole väärää tai oikeaa. On vain oma kokemus, joka yhdistää meidät kaikki toisiimme.  

-Minna

Matkani ohjaajana -blogisarja kertoo yhden henkilön kokemuksesta Pelirajaton-ohjaajana toimimisesta. Kirjoittana toimii Pelirajaton-tiimin viestintäkoordinaattori Minna, joka osallistui syksyllä 2020 ohjaajakoulutukseen ja pitää ensimmäisen ryhmänsä keväällä 2021.

Ensimmäinen osa -blogisarjasta.


Kiinnostuitko ajatuksesta vertaisohjaajana toimimisesta?

Koulutukseen voi hakea milloin vain.
Toteutamme koulutuksia kaksi kertaa vuodessa ja olemme sinuun yhteydessä koulutusen hakuaikojen päätyttyä.
Lue lisää ja tutustu koulutukseen alla olevasta painikkeesta.

Pelirajaton-Instagramista videomateriaalia Minnan matkasta ohjaajana.