Läheisille

Ongelmallinen rahapalaaminen koskettaa myös läheisiä

Jopa 4–6 lähipiirin henkilöä kokee haittoja ja/tai ylimääräistä huolta rahapelaajan tilanteesta johtuen. Läheinen on siis henkilö, johon pelaajalla on merkityksellinen tunneside – esimerkiksi kumppani, puoliso, vanhempi, lapsi, sisarus, ystävä tai isovanhempi.

Pelaamisesta johtuvat haitat läheisille ovat tyypillisesti hyvin saman kaltaisia kuin pelaajalle itselleen. Ongelmia tai haittoja saattaa olla havaittavissa niin tunne-elämässä (stressi, jatkuva huoli, ahdistus), omassa terveydessä, sosiaalisissa suhteissa, taloudessa tai/ja työssä/opiskelussa. Näiden lisäksi henkisen, fyysisen tai taloudellisen väkivallan uhriksi joutuminen ovat mahdollisia.

Vertaistuki tarjoaa läheisille ymmärtävän keskustelukumppanin tai -kumppanit, joille voi jäsennellä omia ajatuksia ja omaa tilannetta luottamuksellisesti. Tuen lisäksi palvelut tarjoavat eri näkökulmia ja antavat mahdollisuuden rakentaa omaa hyvinvointia ja suhdetta pelaajaan vieläkin paremmaksi.

Vertaistukea läheisille

Tukea läheisille löytyy pidempi kestoisena sekä lyhytkestoisena kasvokkain, puhelimessa ja verkossa. Vertaistukipalveluita ohjaavat vertaisohjaajat, joilla on omakohtainen kokemus läheisenä elämisestä.

Löydä oma vertaistukimuoto:

• vertaisryhmästä
• tukihenkilöstä
• vertaispuhelimesta ja Pelirajaton-chatista (molemmissa myös toipuneet pelaajat keskustelevat mielellään läheisten kanssa)
• lomilta
• voimaviikonlopuista
• keskustelutilaisuuksista

Läheinen – ota tilanteessasi nämä huomioon

1. Suojaa omat ja perheesi varat ja tulot.
2. Keskustele pelaajan kanssa pelaamisen vaikutuksista läheisiin ja sinuun. Pelaajan voi olla vaikea nähdä asiaa muiden näkökulmasta.
3. Huolehdi ensisijaisesti omasta jaksamisestasi. Apua saat mm. läheisten vertaistukiryhmistä, kriisipuhelimesta, Peluurilta, terveysasemaltasi, muilta ammattilaisilta, kuten psykologilta.
4. Kysy pelaajalta minkälaista tukea hän kaipaa sinulta, mutta muista asettaa selkeät rajat, joiden mukaan tarjoat apua ja tukea.
5. Pelaaja ei hyödy siitä, että kannat päävastuun. Hänen tulee itse ottaa vastuu omasta pelaamisesta ja pelaamisen vaikutuksista.
6. Muista, että vain pelaaja itse voi tehdä päätöksen pelaamisen lopettamisesta.

Ohjaajakoulutus läheisille

Ohjaajakoulutuksen käyneenä pääset toimimaan Pelirajaton-toiminnan vertaistukiohjaajana. Vertaisuus tarkoittaa sitä, että sinulla on oma kokemus ongelmallisesti rahapelaavan läheisenä elämisestä. Ihmisten tukemisesta et tarvitse aiempaa kokemusta.  Lue lisää vapaaehtoistyöstä ja hae mukaan.

Tarjolla on erilaisia tehtäviä läheisohjaajille, joista voi valita itselleen mieluisimman.
Vertaisohjaajana voi:

• Ohjata vertaisryhmää kasvokkain tai Zoomin välityksellä (yksi ryhmä kokoontuu 12 kertaa 2 tuntia kerrallaan työkirjaa hyödyntäen).
• Soitella vertaispuheluita (kertaluonteisia puheluita oman aikataulun ja yhdessä sovitulla tahdilla).
• Keskustella Pelirajaton-chatissa (1 tunnin päivystysvuoro viikossa ilta-aikaan).
• Keskustella Pelirajaton-ryhmächatissa (vuoroja valita oman aikataulun ja itseä kiinnostavien teemojen perusteella).
• Toimia tukihenkilönä kasvokkain tai puhelimessa (tukisuhteet kestävät 3-6 kk, yhteydenpidon määrästä sovitaan tuettavan kanssa)

Voit edelleen kulkea pelaajan vierellä tai pelit ovat mennyttä elämää, kunhan tilanteesi on tasapainoinen voit hakea koulutukseen. On kuitenkin tärkeää, että omat voimavarasi ovat hyvä, jotta pystyt parhaasi mukaan tukemaan muita saman kokeneita eli vertaisiasi.

Artikkeilta läheisille

• Millaista tukea läheisille on?
• Voiko läheinen pelastaa pelaajaa?
• Mistä läheinen löytää omat rajansa?
• Läheisen toipuminen lähtee omien tunteiden tunnistamisesta.
• Läheinen ei voi muuttaa pelaajaa, mutta omia toimintatapojaan kyllä.
• Miten vertaistuki voi auttaa läheistä?

Läheisten tarinoita

Rahapeliongelman keskellä voi tuntua yksinäiseltä, mutta moni elää samanlaisessa tilanteessa. Suomessa elää 800 000 läheistä, joiden elämää rahapeliongelma koskettaa. Jokaisella heistä on oma tarina kerrottavanaan. Tarinat ovat kaikki erilaisia, mutta niissä on myös paljon samaa.

Lisä- ja tapahtumatiedot

Markus Sjöholm

Kohtaamis- ja läheistyön asiantuntija

markus.sjoholm@sosped.fi | 041 545 2595