Täältä löydät Pelirajaton-toimintaan liittyvät raportit, selvitykset, opinnäytetyöt, arvioinnit sekä muut julkaisut.
Toimintakertomukset
- Toimintakertomus 2019 (pdf)
- Toimintakertomus 2018
- Toimintakertomus 2017
- Toimintakertomus 2016
Raportit ja selvitykset
Rahapelaamisesta pitää puhua
Keväällä 2018 julkaistussa Rahapelaamisesta pitää puhua -selvityksessä pureudutaan merkityksellisiin kohtaamisiin, jotka ovat auttaneet ongelmallisesti rahapelaavia henkilöitä vähentämään pelaamistaan tai hakeutumaan avun piiriin.
Selvitystä varten haastateltiin vuoden 2017 aikana Pelirajaton-vertaisryhmiin osallistuneita 17 eri paikkakunnalla. Haastatteluihin osallistui yhteensä viisi läheistä ja 124 rahapelaajaa.
Selvitys osoittaa, miten ongelmallisesti rahapelaavan henkilön pelaamiseen liittyvä yksinäisyys, asioiden salailu ja taloudelliset ongelmat lisääntyvät pelaamisen pitkittyessä. Kollektiivinen ongelmalliseen pelaamisen liittyvä häpeä ja tietämättömyys peliongelman vakavuudesta kulkevat aineistossa vahvasti mukana – niin pelaajien, läheisten sekä mahdollisten sukulaisten ja työkavereiden kokemana.
Pelirajaton-hankkeen loppuraportti
Pelirajaton-hanke (2012-2014) oli jatkohanke, jonka tehtävänä oli tarpeellisen ja tulokselliseksi todetun toiminnan vakiinnuttaminen valtakunnallisesti. Hankkeen aikana luotiin rakenteet vapaaehtoisten rekrytointiin, kouluttamiseen, tukemiseen sekä uusien vertaistukiryhmien käynnistämiseen ja koordinoimiseen.
Hanke saavutti kolmen vuoden aikana hyvän valtakunnallisen kattavuuden ja pystyi tarjoamaan vapaaehtoiseen vertaistukeen perustuvan tukimuodon, joka on monelta paikkakunnalta puuttunut. Hankkeen aikana toteutettiin 67 vertaisryhmää (58 pelaajille, 9 läheisille) 17 eri paikkakunnalla. Ryhmiin osallistui 385 henkilöä (354 ongelmallisesti pelaavaa, 31 läheistä / 250 miestä, 135 naista). Toiminta tavoitti paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole aiemmin olleet avun piirissä. Osallistujat arvioivat saamaansa hyötyä ja vaikutuksia varsin positiivisesti: toiveikkuus tulevaisuuden suhteen lisääntyi, ongelmallinen pelaaminen väheni tai loppui, ymmärrys ongelmallisesta rahapelaamisesta lisääntyi ja omaa jaksamista ja hyvinvointia tukevia asioita löytyi.
Pelirajaton-toiminnan perustan muodostivat vapaaehtoiset vertaiset. Mukaan saatiin hyvin motivoituneita ja sitoutuneita vertaisohjaajia, joista monet eivät olleet aikaisemmin osallistuneet vapaaehtoistoimintaan. Merkittäävää on sekin, että valtaosa heistä oli miehiä. Hankkeen aikana koulutettiin 39 uutta vertaisohjaajaa (31 pelaajaohjaajaa, 8 läheisohjaajaa) sekä 4 kokemusasiatuntija-mentoria. Uusien ohjaajien lisäksi kolme aikaisemmassa hankkeessa kouluttautunutta lähti uudestaan mukaan. Ryhmän ohjaamisen lisäksi vapaaehtoiset osallistuivat aktiivisesti tiedottamiseen ja toiminnan kehittämiseen sekä toimivat kokemusasiantuntijoina omilla paikkakunnillaan. Ohjaajat kertoivat saaneensa paljon osallistumisesta Pelirajaton-toimintaan. Itsetunto, -luottamus ja -varmuus kasvoivat, kokemus ja osaaminen karttui sekä tieto ongelmallisesta pelaamisesta lisääntyi.
Lue raportti (pdf)
Opinnäytetyöt
Marika Pohjasmäki: ”SE HETKI MUUTTI ELÄMÄNI, HALUSIN LÖYTÄÄ VASTAUKSIA RIIPPUVUUTEENI” Narratiivinen tutkimus rahapeliriippuvuudesta toipumisesta
(2017, Jyväskylän yliopisto)
Opinnäytetyö tarkastelee rahapeliriippuvuudesta toipumista. Tarkastelussa on, mitä tarinoissa kerrotaan rahapeliriippuvuuden toipumisen käännekohdista ja keinoista. Lisäksi tarkastellaan, mitä annettavaa näillä edellä mainituilla on sosiaalityön käytäntöihin.
Tutkimuksen aineisto koostuu kuudestatoista tarinasta, jotka kerättiin Pelirajaton-toiminnassa mukana olevilta henkilöiltä. Teoreettisena viitekehyksenä on narratiivisuus. Lisäksi taustateoriaa on rahapeliriippuvuudesta. Tutkimuksessa pyritään samaan ymmärrystä rahapeliriippuvuudesta toipumisesta, joten narratiivisuus sopii hyvin taustateoriaksi. Tarkoitus on saada kuuluviin niiden ääni, jotka ovat selvinneet rahapeliriippuvuudesta.
Merja Kuronen: Peliriippuvaisen läheisen kohtaaminen: opas ja työskentelyvälineitä (2016, Lahden ammattikorkeakoulu)
Opinnäytetyön aiheena oli ammattilaisille suunnatun oppaan kehittäminen peliriippuvaisten läheisten kanssa työskentelyyn. Opinnäytetyöni kehittämishankkeen lopullinen tuotos on kirjallinen opas ammattilaisille, jossa on peliriippuvaisten läheisten kanssa työskentelyyn tarkoitettuja työskentelyvälineitä, ohjeet välineiden käyttöön sekä vinkkejä työntekijälle. Lopullisessa oppaassa on hyödynnetty valmista aineistoa, joka on Maritta Itäpuiston Opas ammattilaisille: Läheiset ja rahapeliongelma.
Sanna Mustonen: Ongelmapelaajien läheisten kokemuksia ongelmapelaajien merkityksistä heidän hyvinvoinnilleen. (2015, Karelia-ammattikorkeakoulu)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia merkityksiä ongelmapelaajien läheiset kokevat ongelmapelaamisella olevan heidän hyvinvoinnilleen sekä millaista apua läheiset kaipaavat itselleen. Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että ongelmapelaajien läheiset kokevat ongelmapelaamisella olevan monenlaisia merkityksiä heidän hyvinvointinsa eri osa-alueilla. Läheisille tyypillistä on vastuunotto taloudellisista sekä arjen asioista. Erilaiset psyykkiset ja fyysiset oireet, kuten ahdistuneisuus ja unettomuus ovat läsnä läheisten arjessa. Ongelmapelaaminen läheiset ovat näin ollen kokeneet omien voimavarojensa olleen pahimmillaan erityisen heikot. Erilaiset tunnereaktiot, kuten vihan ja epäluottamuksen tunteet ovat tyypillisiä ongelmapelaajien läheisille. Lisäksi ongelmapelaajien läheiset kokevat ongelmapelaamisen merkitsevän väsymistä myös vanhemman roolissa. Läheiset kokevat, että kasvokkain tapahtuva keskusteluapu on hyödyllisintä. Toisaalta osa läheisistä ei ollut hakenut apua laisinkaan, sillä ei tiedetty mistä apua haetaan, tai koettiin että pärjätään tai tulee pärjätä ilman ulkopuolista apua.
Muut julkaisut
Pelirajaton-hankkeen ensimmäinen osa toimi vuosina 2008-2010. Sen aikana kehitettiin vapaaehtoisten ryhmänohjaajien koulutusohjelma, koulutettiin ryhmänohjaajia ja perustettiin pelaajien sekä läheisten vertaisryhmiä.
Ensimmäisen osan loppuraportti (pdf)
Ensimmäisen osan ulkoinen arviointi (pdf)
Hyvä käytäntö -kuvaus (Innokylä)