Sosped-säätiö | sosped.fi

Sosped-säätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, joka vahvistaa yksilön hyvinvointia sosiaalipe- dagogisella otteella – vertaisuuden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta. Säätiön osaaminen kes- kittyy etenkin toiminnallisiin riippuvuuksiin, sosiaaliseen toimintakykyyn ja monipuoliseen kehitys- toimintaan. Sosped on koordinoinut rahapeliongelmiin liittyvää vertaistukea vuodesta 2008 lähtien.

Pelirajaton | pelirajaton.fi

Pelirajaton-toiminta tarjoaa tietoa ja vertaistukea ongelmallisesti rahasta pelaaville ja heidän lähei- silleen. Tavoitteenamme on vertaistuen avulla tukea, antaa ymmärrystä ja jakaa työvälineitä muutos- työhön ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Kokemustiedon ja -asiantuntijuuden avulla pyrimme vaikuttamaan asenteisiin, lisäämään tietoisuutta rahapeliongelmista sekä kehittämään tarjolla olevia palveluita.

Pelirajaton koostuu yli sadasta vapaaehtoisesta ja viidestä työntekijästä. Vapaaehtoisemme toimivat ympäri Suomea vertaisohjaajina, eli heillä on omakohtainen kokemus rahapelaamisesta tai läheisenä olosta, ja osa heistä toimii kokemusasiantuntijoina.

Pelirajaton on Sosped-säätiön valtakunnallista toimintaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL teettää neljän vuoden välein kyselytutkimuksen, jossa tarkastellaan suomalaisten rahapelaamista. Vastanneet ovat iältään 15–74-vuotiaita. Viimeisin tutkimus tehtiin vuonna 2019. Alla olevat luvut perustuvat THL:n julkaisemaan tilastoraporttiin (8/2020).

Suomessa on erittäin laaja pelitarjonta ja rahapelaamiseen suhtaudutaan yleisesti myönteisesti. Rahapelaamista säädellään lailla ja rahapelejä saa toimeenpanna ainoastaan valtio-omisteinen Veikkaus. Rahapelihaittojen ehkäisy on linjattu rahapelipolitiikan pääasialliseksi tavoitteeksi.

Vuoden 2019 väestökyselytutkimuksen mukaan 78 %, eli 2 917 000 Manner-Suomessa asuvaa suomalaista on pelannut jotain rahapeliä viimeisen kuluneen 12 kuukauden aikana. Kerran viikossa tai sitä useammin jotain rahapeliä pelasi 29 % vastaajista.

Suomalaiset häviävät arviolta noin 1 700 miljoonaa euroa vuodessa kotimaisiin rahapeleihin. Tästä kokonaissummasta 2,5 % pelaajista (n. 72 000 henkilöä) kulutti rahapeleihin 50 %. Pelaajista 17,8 % kulutti 80 % kokonaissummasta, eli hävitystä rahasta. Rahapelaaminen on siis hyvin keskittynyttä.

Riski, ongelma vai riippuvuus?

Ongelmattoman pelaamisen, riskipelaamisen, ongelmapelaamisen ja rahapeliriippuvuuden välille on vaikeaa vetää tarkkaa rajaa. Kyselytutkimukseen vastanneista 15–74-vuotiaista arvioidaan olevan:

• Riskitasolla pelaavia 10,7 % (n. 397 000 hlöä)
• Ongelmallisesti pelaavia 3,0 % (n. 112 000 hlöä), joista
• Todennäköisesti rahapeliriippuvaisia 1,4 % (n. 52 000 hlöä)

Rahapelaaminen ei muuttunut huomattavasti vuosien 2015–2019 välillä. Vuoteen 2007 verrattuna rahapelaaminen on yleistynyt molemmilla sukupuolilla (miehet ja naiset) ja kaikissa yli 24-vuotiaiden ryhmässä. Ikärajamuutoksen myötä 15–17-vuotiaiden pelaajien osuus on kuitenkin vähentynyt.

Vuoden 2019 jälkeen koronaviruksen suljettua peli- automaatit keskustelu rahapelaamisen tuomista ongelmista sekä rahapelipolitiikasta sai tuulta alleen. Päivittäistavarakaupoista poistui huomattavasti peliautomaatteja ja Veikkauksen eri pelihaittaestolinjausten, kuten pakollisen tunnistautumisen, peliautomaattien vähentämisen sekä tappiorajan asettamisen myötä rahapelaaminen muuttuu asteittain vastuullisemmaksi.

Rahapelaajien läheiset

Rahapeliongelma ei vaikuta ainoastaan pelaajaan itseensä, vaan se vaikuttaa vähintään 4–6 henkilöön hänen ympärillään. Läheinen voi olla esimerkiksi muut perheen jäsenet, puoliso, ystävät, vanhemmat, isovanhemmat, appivanhemmat, työkaverit.

Noin 790 000 henkilöä, eli jopa 21,1 prosenttia vas- taajista kertoi vuoden 2019 kyselyssä, että heidän läheisellään, yhdellä tai useammalla, on tai oli ongel- mallista rahapelaamista. Rahapeliongelma oli ollut tavallisimmin (13,7 % vastanneista) itselle tärkeällä ystävällä ja 10 % vastaajista perheenjäsenellä.

Lähde: Rahapelaaminen ja peliongelmat – suomalaisten rahapelaaminen 2019 Tilastoraportti 8/2020

Harjoituksen tarkoituksena on antaa rahapelaamista lopettavalle konkreettinen työkalu pelaamisen etujen ja haittojen puntarointiin. Tehtävä auttaa tekemään näkyväksi niitä asioita, joista pelaaja joutuu luopumaan lopettaessaan pelaamisen. Samalla se myös konkretisoi niitä asioita, joita pelaamisen jatkaminen hänen elämäänsä tuottaa. Pelaaja saa itse tehdä arvioinnin eduista ja haitoista; kummat painavat vaakakupissa enemmän?

Usein juuri aloittaessaan muutostyötä pelaaja ei välttämättä halua muistella niitä asioita, jotka alun perin ovat saattaneet hänet pelaamisesta johtuviin ongelmiin. Pelaajan voi olla vaikea lähteä tarkastelemaan erityisesti pelaamiseen liittyneitä etuja. Etujen kirjoittaminen konkretisoipelaamiseen johtaneita syitä, jolloin voidaan ennaltaehkäistä ja pienentää retkahdusmahdollisuutta tulevaisuudessa.

Tehtävä antaa myös pelaajalle mahdollisuuden pohtia kuinka ja millä muulla tekemisellä korvata hyötyjä, joita pelaamisella on haettu.

Nelikentässä on mukana lopettamisen haitat ja edut. Tämä tuo uutta näkökulmaa ja haastaa tehtävän tekijää tarkastelemaan etuja ja haittoja toisesta näkökulmasta

Vertaistukea chatissa

Pelirajaton-chatissa voit keskustella nimettömästi ja vaivattomasti vertaisen kanssa. Chatissa päivystää sekä entisiä pelaajia että pelaajien läheisiä. Pelirajaton-toiminta tarjoaa sekä yksilöllistä että ryhmille suunnattuja chat-palveluita.

Vertaistukea puhelimitse

Vertaispuhelimessa voit keskustella luottamuksellisesti liiallisen pelaamisen elämään tuomista haasteista vertaisen kanssa. Vertaispuhelin on tukimuotona kertaluontoinen. Puhelinaika varataan verkkosivujemme kautta. Ajanvarauksen yhteydessä valitsemme sinulle sopivan vertaisen, jonka kanssa sovit rauhallisen ajan keskustelulle.

Vertaistukiryhmät

Vertaisryhmä on tarkoitettu henkilöille, jotka kokevat rahapelaamisesta johtuvia ongelmia joko itsellä tai välillisesti läheisesi kautta. Vertaisryhmässä pääset käsittelemään tilannetta luottamuksellisesti toisten saman kokeneiden kanssa, saat vinkkejä asian käsittelyyn ja pelaamattomuuteen. Ryhmiä järjestetään sekä pelaajille että läheisille monella paikkakunnalla.

Verkkovertaisryhmät

Valtakunnalliset vertaistukiryhmät tarjoavat mahdollisuuden osallistua ryhmään niiltäkin paikkakunnilta, joissa ei ole kasvokkain toimivia ryhmiä. Ryhmät toimivat samalla periaatteella kuin kasvotusten toimivat vertaistukiryhmät. Verkossa toteutuvat ryhmät toimivat Zoom-palvelun avulla.

Tukihenkilöt

Tukihenkilöt tarjoavat kahdenkeskistä vertaistukea kasvokkain tai puhelimessa. Tukisuhteesta laaditaan sopimus, jossa kuvataan tukisuhteen tavoitteet ja reunaehdot. Tukisuhde kestää 3 kuukaudesta puoleen vuoteen.

Läheisten voimaviikonloppu

Järjestämme rahapelaajien läheisille voimaviikonloppuja, joiden aikana pysähdytään tutkimaan läheisen toiveita, tarpeita ja elämää. Tarjoamme tietoa, vertaistukea ja tutustumme läheisen voimaantumispolkuun. Voimaviikonlopulla vertaisten kohtaaminen ja hetken lepo ovat keskiössä.

Voimavarakurssit

Järjestämme viisipäiväisiä voimavarakursseja. Kurssilla käsitellään rahapeliongelmaa ilmiönä, peliriip- puvuutta ja siitä toipumista, läheisen roolia sekä pari- ja perhesuhteita, muutostyötä ja omaa hyvinvointia. Sekä pelaaja että läheinen saavat kurssilta uusia voimavaroja ja työkaluja tilanteen käsittelyyn.

Tuetut lomat

Järjestämme viisipäiväisiä tuettuja lomia yhteistyössä Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry:n kanssa. Lomalla on monipuolinen rentoutumiseen ja liikuntaan painottuva ohjelma, johon on lisätty päivittäiset kahden tunnin ryhmätapaamiset. Tapaamisissa käsitellään ongelmallisen rahapelaamisen teemoja eri näkökulmista.

Ongelmalliseen rahapelaamiseen sekä läheisenä olemiseen saa tukea ja apua useammaltakin eri taholta. Alle on kerätty yleisimmät avuntarjoajat. Näiden lisäksi esimerkiksi mielenterveystalo.fi-sivulta löydät verkossa toimivia terveys- ja mielenterveyspalveluita sekä lisätietoa eri ammattiapupalveluista.

Peluuri | peluuri.fi

Peluuri tuottaa tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluita sekä välittää tietoa peliongelmasta, sen ehkäisystä ja hoidosta. Peluuri tarjoaa myös oma-apuun ja vertaisuuteen perustuvaa tukea. Palvelut ovat luottamuksellisia, anonyymejä ja maksuttomia. Palveluita saa ympäri Suomea, sekä suomeksi että ruotsiksi. Auttava puhelin 0800 100 101 (ma–pe klo 12–18).

Palvelut kunnissa

Ammatillista apua rahapelien aiheuttamiin ongelmiin saa päihde- ja mielenterveyspalveluista. Ne tarjoavat avohoitoa pelaajille ja heidän läheisilleen, yksin ja yhdessä. Joillakin paikkakunnilla myös terveys- tai sosiaalitoimen yksiköt, kriisikeskukset sekä seurakunnat voivat auttaa. Taloudellisiin ongelmiin ja velkoihin liittyen voi hakea apua valtion talous- ja velkaneuvonnasta.

Takuusäätiö | takuusaatio.fi

Takuusäätiö tarjoaa neuvontaa ja ratkaisuja velkaongelmiin. Lisäksi Takuusäätiö auttaa ihmisiä oman talouden hallinnassa ja ongelmien ennaltaehkäisemisessä. Palvelut ovat valtakunnallisia ja maksuttomia.

Tiltti | tiltti.fi

Tieto- ja tukipiste Tiltti on paikka, josta saa tietoa ja tukea pelaamisen hallintaan. Tilttiin ovat tervetulleita pelaajat, heidän läheisensä, sekä työssään pelihaittoja kohtaavat ammattilaiset. Tiltissä voi pohtia suhdetta omaan tai läheisen pelaamiseen yhdessä työntekijän ja/tai vertaisen kanssa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – THL | thl.fi/pelihaitat
THL:n rahapelit-sivuille on koottu materiaalia rahapelihaittojen ehkäisyn ja hoidon tueksi. Sivusto on suunnattu työssään pelihaittoja kohtaaville, mutta myös päättäjät, toimittajat, kouluttajat, opiskelijat, vanhemmat ja muut asiasta kiinnostuneet löytävät täältä tietoa rahapelaamisesta.

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami | finfami.fi

FinFami on mielenterveyskuntoutujien omaisten ja -omaishoitajien valtakunnallinen edunvalvoja ja omaistyön asiantuntijaorganisaatio. FinFami tekee työtä mielenterveysomaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Voit rajoittaa nettipelaamista ainakin näillä kolmella tavalla:

1 Rajaa pelaamista esto-ohjelmien avulla

Esto-ohjelmien tarkoitus on estää pääsy pelisivustoille. Pelihimon iskiessä esto-ohjelma estää tehokkaasti pääsyn pelisivustoille, jos olet asentanut esto-ohjelman kaikille päätelaitteille ja ohjelma toimii niin kuin pitää.

Esto-ohjelmat toimivat yleisesti käytössä olevissa käyttöjärjestelmissä ja päätelaitteissa (Windows, Mac, iOS, Android). Voit asentaa esto-ohjelman ohjelman nettisivulta sekä sovelluskaupoista (App Store & Google Play).

Rahapelaamisen estämiseen tarkoitettujen esto-ohjelmien lisäksi on olemassa nettisisällön laajempaan estämiseen tarkoitettuja yleisohjelmia. Nämä yleisohjelmat estävät toisinaan pääsyn myös auttavien tahojen sivustoille.

Esto-ohjelmista saat lisätietoa Peluurinja Päihdelinkin sivuilta. Tutustu myös tähän Englannissa 2018 toteutettuun laajaan esto-ohjelmien arviointiin: Evaluating online blocking software (PDF)

Alla luettelo vain rahapelaamisen estämiseen tarkoitetuista esto-ohjelmista:

2 Hanki pelikiellot kaikille käyttämillesi pelitileille

Sulje kaikki käyttämäsi pelitilit. Mikäli sinulla on useampia pelitilejä, voit olla yhteydessä nettikasinoihin helpoiten Päihdelinkin valmiin viestipohjan ja asiakaspalveluiden sähköpostilistan avulla. Näin saat yli 300 nettikasinoa suljettua nopeasti.

Katso tästä Päihdelinkin valmis viestipohja ja sähköpostilista

3 Estä itseäsi siirtämästä rahaa pelitileille

Rajoita nettipelaamista estämällä rahansiirron mahdollisuus pelitileille. Joudut käytännössä estämään mahdollisuutesi kaikkeen netin kautta tapahtuvaan maksamiseen, sillä pelisivustoilla on käytössä kaikki samat modernit maksutavat kuin muissakin nettikaupoissa.

Koska pankit ovat korvanneet paperisia tunnuslukutaulukoita tunnuslukusovelluksilla, on käytössä olevia keinoja käytännössä enää yksi: saatujen rahojen automaattinen siirto turvaan läheisen hallinnoimalle yhteiselle tilille. Tämän voi tehdä automaattisella tilisiirrolla.

Voit myös sopia luotettavan läheisesi tarkistamaan tilisi säännöllisesti, jotta ”tiedät jääväsi kiinni” mahdollisesta pelaamisesta. Tieto tarkistuksesta ja kiinni jäämisestä on yksi tapa, jolla pelaamattomuuspäätöstä voi vahvistaa.

Anna arviosi rajoituskeinoista

Haluamme kuulla, mikä on auttanut juuri sinua rajoittamaan nettipelaamista ja miten käyttämäsi keinot ovat toimineet. Jätä meille lomakkeen avulla arviosi eri keinojen hyödystä sekä esto-ohjelmien tehosta. Päivitämme sivulle kyselyn kautta kerättyjä käyttökokemuksia ja arvioita keinojen toimivuudesta.

Käteinen raha: Suunnittele ostosreissut etukäteen ja ota käteistä rahaa mukaan vain, jos on aivan pakko. Jos saat käteistä, talleta se heti automaatilla tai laita lukittuun lippaaseen. Avaa tarvittaessa erillinen ruokatili.

Pankkitilit- ja kortit: Aseta pankkitilillesi päivittäinen nostoraja. Anna luotettavalle läheiselle verkkopankkitunnuksesi ja oikeus seurata pankkitiliäsi. Avaa tarvittaessa erillinen lainanhoitotili. Jätä pankkikortti kotiin ja luovu luottokortista väliaikaisesti.

Sopimukset läheisen kanssa: Keskustele raha-asioiden hoidon siirtämisestä läheiselle määräaikaisella kirjallisella sopimuksella. Sovi kirjanpidosta eli tulojen ja menojen (kuitit) kirjaamisesta ja tarkistamisesta.

Omaehtoinen luottokieltomerkintä: Pyydä itsellesi luottokieltomerkintä, jonka tarkoitus on vaikeuttaa velkaantumista. Luottotietoja Suomessa ylläpitävät Suomen Asiakastieto Oy sekä Bisnode Finland Oy. On muistettava, että merkinnällä voi olla vaikutuksia esimerkiksi vuokra-asunnon, vakuutusten ym. saamiseen.

Edunvalvonta: Mikäli kevyemmät keinot eivät riitä, voi itselleen hakea maistraatista määräaikaisen edunvalvojan, jonka tehtävä on hoitaa talousasioita yhdessä valvottavan kanssa. Edunvalvonnan edellytyksenä on lääkärin antama todistus peliriippuvuudesta. Edunvalvojan olisi hyvä olla joku muu kuin oma kumppani tai vanhempi.

Matti Nokela on riippuvuusasiantuntija ja työnohjaaja, jolla on pitkä kokemus työskentelystä rahapeliriippuvuuden parissa. Matin luento on käytännönläheinen esitys rahapeliriippuvuuden olemuksesta eli siitä, mitä pelaajan aivoissa ja arkisessa käytöksessä tapahtuu pelaamisen muuttuessa riippuvuudeksi. Luento tukee pelaajaa tunnistamaan omia pelaamiseen liittyviä toiminta- ja ajatusmalleja. Lisäksi luento sisältää tietoa pelaajan toipumisen kannalta tärkeistä vaiheista sekä millaisia voimavaroja toipumiseen tarvitaan.

Harjoitus

• Kirjaa luennosta asioita, jotka tunnistit omasta kokemuksestasi
• Löysitkö uusia oivalluksia? Muuttuiko käsityksesi peliriippuvuudesta tai siitä toipumisesta jotenkin? Merkitse tärkeät ajatukset muistiin.
• Mitkä seuraavista luennon sisällöistä koit erityisen hyödyllisiksi?
  • Tunteiden vaikutus pelaamiseen.
  • Mielihyvähakuisuus pelaamisen taustalla.
  • Pelaamisen pesiytymisen osaksi luonnollisia tarpeita (vietit).
  • Kieltomekanismi.
  • Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen kokonaisvaltaisesti.
  • Tottumuksen ja toiston merkitys riippuvuuden kehittymisessä ja siitä toipumisessa (päälle oppiminen).
  • Motivoiva kriisi mahdollistaa muutostyön käynnistymisen.
  • Läheisen rooli pelaajan rinnalla.

Lähde: Kaasinen, V., Halme, J. & Alho, H. (2009): Pelihimon neurobiologiaa. Duodecim, I25, 2075–83.

Moni pelaamisen kanssa ongelmiin joutunut etsii tietoa ja vastauksia tilanteeseensa. Mistä peliriippuvuus johtuu, miten se kehittyy ja millaista tutkimustietoa on tarjolla?

Peliriippuvuuden kehittymiseen vaikuttavat ympäröivät olosuhteet, peleihin liittyvät tekijät sekä pelaajaan liittyvät yksilölliset tekijät. Nykytutkimuksen mukaan yksi keskeinen tekijä on häiriö aivojen palkitsemisjärjestelmässä.

Tämä teksti tarjoaa neurobiologisen näkökulman siihen, miten harmittomasta ajanvietteestä voi kehittyä elämää ohjaava riippuvuus.

Mikä on aivojen palkitsemisjärjestelmä?

Välittäjäaineet ja hermoradat muodostavat aivoissa sijaitsevan palkitsemisjärjestelmän. Se sijaitsee aivojen keskiosassa, niin sanotusti vanhoissa aivoissa, jotka ovat evoluution näkökulmasta vanhaa perua. Sama aivorakenne löytyy kaikilta eläimiltä, jotka tuntevat tunteita. Kyky tuntea tunteita ja toimia niiden edellyttämällä tavalla (esimerkiksi pelkoon suojautumalla tai pakenemalla) ei edellytä uudempien ja korkeampien aivotoimintojen, kuten ajattelun ja kielen, olemassaoloa.

Palkitsemisjärjestelmän normaalina tehtävänä on tuottaa positiivisia tuntemuksia, jotka saavat meidät huolehtimaan elämälle tärkeistä toiminnoista, kuten syömisestä, juomisesta, lisääntymisestä ja jälkeläisistä. Erilaiset asiat voivat laukaista palkitsemisjärjestelmän. Laukaisijana voi toimia esimerkiksi ruuan tuoksu, kauniit kasvot, musiikki, sosiaalinen vuorovaikutus, saavutukset, onnistuminen, seksi, urheilu, pelaaminen tai päihteet.

Mielihyvän kokemus syntyy, kun tietty ärsyke tai laukaisija saa dopamiini-nimisen välittäjäaineen erittymään palkitsemisjärjestelmässä, aivojen etuosassa sijaitsevassa accumbens-tumakkeessa. Dopamiini piristää ja lisää energiaa nostamalla sydämen sykettä ja verenpainetta. Dopamiiniin on todettu myös tehostavan oppimista.

Miten aivojen palkitsemisjärjestelmä liittyy peliriippuvuuteen?

Monet nykyiset teoriat riippuvuussairauksien synnystä liittyvät palkitsemisjärjestelmän toiminnan häiriöön. Oletus on, että ongelmallisesti pelaavalla on perinnöllisesti aliaktiivinen palkitsemisjärjestelmä. Heidän palkitsemisjärjestelmänsä ei ole kovin herkkä luonnollisille ärsykkeille vaan se suosii voimakkaampia ärsykkeitä, kuten pelaamista.

Pelaamisen elementit, kuten voiton mahdollisuus ja sen tuottama jännitys, saavat palkitsemisjärjestelmän aktivoitumaan helposti ja voimakkaasti. Näin aivojen korkeammat ja älykkäämmät osat ikään kuin joutuvat vanhojen aivojen kidnappaamaksi, jolloin aikaa ja vaivaa vievä järkeily ja ajattelu häviää alkukantaisemmalle tunnekokemukselle.

Mielihyvän kokeminen on palkitsevaa, mikä saa ihmisen toistamaan mielihyvää tuottavaa toimintaa. Pelaamisessa mielihyvää tuottavat ensi alkuun muun muassa pelaamisesta saadut voitot ja voiton odottamisen tuottama jännitys. Kun toimintaa toistetaan useita kertoja, aivomme oppivat odottamaan mielihyvän kokemusta jo pienistä vihjeistä. Vihje voi olla melkein mitä vaan, vaikkapa pelaamisen tai rahan voittamisen miettiminen, mainoksen tai toisen ihmisen pelaamisen näkeminen jne. Vihje saa dopamiinin erittymään ja mielihyvän tunteen nousemaan. Tämä voi tuntua esimerkiksi energiana, levottomuutena, virkeytenä tai toimeliaisuutena. Tunne johtaa useimmiten haluun saada vielä voimakkaampi mielihyvän kokemus pelaamalla.

Mikä meitä koukuttaa?

Tutkimuksissa on todettu, että palkitsemisjärjestelmä aktivoituu voimakkaimmin potentiaalisen palkitsemisen hetkellä eli silloin kun epävarmuus palkinnon saamisesta on suurin ja palkintokin on suuri. Järjestelmä on siis jatkuvasti aktivoitunut myös tilanteessa, jossa palkintoa odotetaan, mutta sitä ei tule. Näin kokemus mielihyvästä vahvistuu entisestään ja se yhdistyy pelaamiseen. Toisin sanoen pelikoukku alkaa kehittyä.

Aivot siis oppivat odottamaan mielihyvää ja palkintoa, ja palkitsemisjärjestelmä hurahtaa ajan ja toistojen myötä käyntiin jo pelaamisen odotuksen tai muiden vihjeiden perusteella. ”Dopamiinitermostaatti” on ikään kuin säätänyt itsensä liian herkäksi reagoimaan ympäristön vihjeisiin. Samaan aikaan aivot tottuvat dopamiinin jatkuvaan aktivoitumiseen, ja saavuttaakseen mielihyvän tunteen dopamiinia on eritettävä entistä enemmän. Näin myös pelaamisen panokset, aika ja raha, alkavat kasvaa.

Tutkimuksista tiedetään, että nopeatempoiset ja suurilla panoksilla pelattavat rahapelit (esimerkiksi rahapeliautomaatit, nettiarvat ja urheiluvedonlyönti) ovat luonteeltaan kaikkein koukuttavimpia. Pelien visuaalisuus ja äänimaailma tarjoavat pelaajalle paljon vihjeitä, jotka vahvistavat peliin kiinnittymistä melkein huomaamatta. Kaikkein voimakkaimmin kuitenkin koukuttaa pelien epäsäännöllinen palkitsevuus. Sattumanvarainen, yllätyksenä tullut voitto tai läheltä piti -tilanteet saavat aikaan erittäin runsaan dopamiiniryöpyn, joka koetaan jopa euforisena tunteena. Helpommin ennustettavat tai pidempää odottelua vaativat voitot eivät taas ole yhtä palkitsevia. Peliteknologia, matematiikka, psykologia ja neurologia näyttävät yhdistyvän erityisesti rahapeliautomaateissa vastustamattomaksi kokonaisuudeksi.

Pelikoukku kehittyy siis tottumalla jatkuviin dopamiinisuihkuihin. Sen purkamisessa auttaa erityisesti ”uusien aivojen”, eli älykkäästä ajattelusta vastaavien aivojen osien tahdonvarainen ja tietoinen käyttäminen. Näitä aivojen osia ovat etuaivokuori ja otsalohko. Niiden tehtävänä on vastata muun muassa toiminnan ja riskien arvioinnista sekä käyttäytymiseen liittyvästä harkinnasta. Kognitiivinen niskaote peliriippuvuudesta on siis mahdollista ottaa, mutta se edellyttää tietoista harjoittelua.

Pohdi

• Millaisia ajatuksia kirjoitus sinussa herätti?
• Millaisia pelaamiseen liittyneitä vihjeitä sekä palkitsemisjärjestelmän aktivoitumisesta kertovia tuntemuksia sinulla on ollut?

Lähde: Rahapeliriippuvuus -kirja (Duodecim2015) ja peluuri.fi

Rahapeliongelman taustat ja syyt vaihtelevat, mutta tiettyjä yleisiä piirteitä on löydetty. Yksi tapa on luokitella ongelmallisesti pelaavat peliongelman syntyyn vaikuttaneiden altistavien tekijöiden mukaan.

Ongelman syntytapa vaikuttaa sekä oireisiin että hoitoon. Ympäristöstä johtuvat altistavat tekijät sekä ehdollistuminen, tottuminen ja voittojen tavoittelu ovat jokaiselle pelaajatyypille yhteisiä

1 Ehdollistuneet (pelkästään ympäristöstä johtuvat altistavat tekijät)

Ehdollistuneilla pelaajilla ei ole juurikaan rahapeliongelmaa edeltäviä ongelmia. Stressi, ahdistus ja runsas alkoholinkäyttö ovat rahapeliongelman oireita tai seurauksia. Peliongelman synty on seurausta ehdollistumisesta pelaamiseen ja pelaamisen hallinnan menettämisestä. Pelaamiseen liittyy usein virheellisiä uskomuksia ja tappioiden jahtaamista. Heille riittää usein kevyt tuki, kuten asiallinen tieto peleistä ja ongelmapelaamisesta, oma-apuvälineet sekä lyhyet keskustelut. Myös luonnollinen toipuminen on yleistä.

2 Tunne-elämästä johtuvat altistavat tekijät

Tunne-elämältään alttiiden kohdalla peliongelman taustalla on jännityksen hakemisen, virheuskomusten ja tappioiden jahtaamisen lisäksi tunne-elämän altistavia tekijöitä. Tekijöinä voivat olla mm. lapsuuden häiriöt ja traumat, peliongelma perheessä, elämän kriisi sekä mielialahäiriöt kuten masennus. Rahapelaaminen toimii pakotienä kuormittavasta elämäntilanteesta ja siihen liittyvistä tunnereaktioista. Ryhmä vaatii pitkäaikaisempaa hoitoa, joka sisältää erityisesti stressinhoitoa ja ongelmien ratkaisua. Vertaistuesta on usein apua.

3 Biologiset ja neuropsykologiset altistavat tekijät

Tämän ryhmän pelaajilla on edellisten ryhmien piirteiden lisäksi biologisia ja neuropsykologisia altistavia tekijöitä kuten voimakasta impulsiivisuutta, riskikäyttäytymistä, persoonallisuushäiriöitä sekä tarkkaavuuden häiriöitä. Ryhmään kuuluvilla on runsaasti myös tunne-elämään, sosiaalisiin suhteisiin ja päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia. Pelaajat saattavat rahoittaa pelaamistaan myös rikollisin keinoin, kuten varastamalla rahaa. Ryhmä vaatii usein intensiivisempää hoitoa: kognitiivista terapiaa, laitoshoitoa ja lääkkeellistä hoitoa.

Tämän harjoituksen tarkoitus on saada käsitys niistä tunnetiloista, ajatuksista tai olosuhteista, jotka tyypillisesti ovat johtaneet pelaamaan. Kun pelaaja tunnistaa näitä tekijöitä, hän voi tehdä varautumissuunnitelmia ja toimia tietoisemmin toisin tilanteissa, joissa riski ajautua pelien äärelle on suuri.

Esimerkiksi jos tunnistat, että pitkästyminen ja tylsät hetket ovat hankalia, voit vaikkapa päättää tilanteen tullen laittaa ystävälle viestiä tai alkaa lukea kirjaa. Tavoitteena on siis riskitilanteiden tunnistamisen myötä oppia reagoimaan ja toimimaan paremmilla tavoilla.

Kyselyä ei pisteytetä, vaan se toimii keskustelun pohjana arvioitaessa pelaamisen riskitilanteita ja niiden aiheuttamia mielen sisäisiä pelivihjeitä. Suurimman arvon (4–5) saaneista väitteistä voi hahmotella itselleen vaikuttavimpien riskitilanteiden profiilin.

Avaa kysely (pdf)

Moni ongelmallisesti rahapelejä pelaava kertoo havahtuvansa pelaamisen ääreltä, vaikka kuinka on päättänyt toimia toisin. Tämä luo mielikuvan unissakävelijästä, hahmosta, joka liikkuu arjessaan tyystin tiedostamattomassa tilassa, kyvyttömänä tekemään valintoja tai säätelemään omaa toimintaansa.

Onneksi tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Emme ole tunteiden, ajatusten tai impulssien armoilla emmekä näin ollen toimintatapojemme orjia.

Mikä auttaa?

• Kyky tiedostaa, tarkastella ja kyseenalaistaa omia ajatuksiaan.
• Vaihtelevien ja vaikeiden tunnetilojen sietäminen.
• Tutkiminen:
  • Miten toimintani vaikuttaa tunteisiin ja ajatuksiin?
  • Miten tunteeni ja ajatukseni vaikuttaa toimintaani?

Oppimalla tutkimaan ja tulkitsemaan omaa sisäistä maailmaa – ajatuksia, tunteita, asenteita – opimme ymmärtämään toimintaamme. Tunnistamme paremmin pelaamisen taustalla olevia tarpeita ja syitä ja opimme sietämään sellaisia tunteita ja ajatuksia, jotka aiemmin ovat johtaneet meidät pelaamaan.

Pohdi

• Uskonko kaikkia ajatuksiani?
• Osaanko kyseenalaistaa niitä?
• Miten toimin vaihtelevien tai vaikeiden tunteiden kanssa?

Harjoitus

Tutustu lomakkeessa oleviin pelaamista edistäviin ajatuksiin. Voit myös lisätä listaan omia havaintojasi niihin liittyen. Pisteytä ajatukset ja laske lopuksi kokonaispistemäärä.

Avaa lomake (pdf)

Usein ihmisillä on harhakäsityksiä rahapelaamisen voittomahdollisuuksista. Onnenpelien voittomahdollisuuksia ei ymmärretä, taitoelementtiä omaavien pelien (urheiluvedonlyönti, pokeri) osalta omat taidot ja voitonmahdollisuudet suuresti yliarvioidaan. Puhutaan virheuskomuksista, virhepäätelmistä ja illuusiosta.

Oletko kuullut ilmaisun ”talo voittaa aina”? Se pitää paikkansa. Ilman talon voittoa rahapelaaminen ei voisi olla liiketoimintaa. Rahapelaaminen on isoa viihdebisnestä ja sitä myydään pelaajille voittamisen illuusiolla. Illuusio toteutuu aina jossakin jonkin osalta ja yleensä nämä uutisoidaan isosti. Se ylläpitää toivetta ja harhakuvitelmaa voitonmahdollisuudesta.

Monet vertaistukeen osallistuneet henkilöt ovat kertoneet pelaamisensa alkaneen isosta voitosta. Tämä on luonnollista, voitot ruokkivat juuri pelaamisen kannattavuuden illuusiota. Tyypillistä on, että vertaistuen piiriin tullessaan henkilöt ovat monikymmenkertaisesti velkaantuneet verrattuna saamiinsa pelivoittoihin.

Vertaistuen parissa on tarpeellista käsitellä faktatietoa pelaamisen taloudellisesta kannattavuudesta, matematiikasta rahapelien takana: voitonmahdollisuuksista, sattumasta ja palautusprosenteista

Pohdi

Pelaisitko naapurisi kanssa rahanvaihtopeliä, jossa sinä annat hänelle euron minuutissa, ja naapuri palauttaisi jokaisen antamasi kympin jälkeen viisi euroa takaisin?

• Onko siis rahapelaaminen taloudellisesti kannattavaa?
• Voiko sattumaa hallita?
• Onko vedonlyönti taloudellisesti kannattava harrastus?
• Onko sinulla taikauskoisia odotuksia pelaamista kohtaan?
• Pystytkö ennustamaan pelikoneen käyttäytymistä?
• Ajatteletko rahapelien voitonmahdollisuuksista ”kylmän viileästi” vai menetkö tunteella?
• Ylläpitääkö unelma isosta voitosta rahapelaamistasi? Olisiko unelmasta vaikea luopua?
• Pelaatko yrittääksesi voittaa takaisin häviämäsi rahat? Kannattaako se?
• Kuinka todennäköinen on voittaa sen kokoinen voitto, että voisit maksaa velkasi pois?

Syvenny aiheeseen

• Rahapelaajan virhepäätelmät
• Rahapelaamisen matematiikasta
• Satunnaisuus ja tapahtumien riippumattomuus
• Palautusprosentti ja kerroin vedonlyönnissä

On tärkeää ymmärtää, että muutostyössä on erilaisia vaiheita. Muutos harvoin tapahtuu äkillisesti. Muutosta edeltää aina erilaisia harkinnan vaiheita. Vaikka joku olisikin kertonut jonkin haitallisen käyttäytymisen, esimerkiksi rahapelaamisen tai tupakoinnin, loppuneen kuin seinään, hänenkin mielessä on tapahtunut harkintaa ja valmistautumista jo kauan. Muutoksen välttämättömyys on pikkuhiljaa kypsynyt.

Muutostyön ensimmäisenä vaiheena voidaan nähdä esiharkintavaihe, jolloin mieleen on hiipinyt epäilys käyttäytymisen mielekkyydestä, mutta se ei ole millään tavoin toistaiseksi vakuuttanut henkilöä muutoksen tarpeellisuudesta. Usein lähiympäristön reagointi tilanteeseen on alun perin saanut henkilön edes pohtimaan asiaa.

Esiharkintavaiheen jälkeen tulee harkintavaihe, jossa henkilö on jo itse alkanut tiedostaa ongelman. Tässä vaiheessa henkilö yleensä horjuu muutoshalukkuuden ja muutosvastarinnan välillä pitkäänkin.

Päätösvaiheessa henkilö on valmis tekemään muutospäätöksen. Hän on tiedostanut ongelman ja haluaa tehdä asialle jotain. Usein pelaajat kertovat tehneensä useitakin päätöksiä matkan varrella. Yleensä päätökset ovat kestäneet tietyn aikaa ja ensimmäisen todellisen valinnan paikan edessä ovat sitten kuitenkin valinneet pelaamisen. Päätöksen purkautuminen aiheuttaa suurta pettymystä ja jopa itseinhoa. Mielessä voi käydä kysymys: ”Olenko näin heikko?”

Päätöksen purkautuminen ei kerro henkilön heikkoudesta vaan valmistautumattomuudesta. Mikään päätös ei kestä, ellei ihminen ole valmistautunut kohtaamaan vaikeita valintatilanteita. Sinnikkyydellä tai niin sanotusti selkärangalla menevä pelaamattomuuspäätös todennäköisesti purkautuu ennemmin tai myöhemmin. Kestävä pelaamattomuuspäätös tarvitsee tuekseen suunnitelmallisuutta.

Alkuvaiheessa on hyvä käyttää kaikkia pelaamattomuutta vaikeuttavia työkaluja esimerkiksi peliestoja ja rahankäyttöestoja. Nämä antavat ihmiselle rauhan alkaa tehdä varsinaista muutostyötä.

Varsinainen muutostyö sisältää pelaajan oman sisäisen maailman pohtimista ja tutkimista:

• Millaista elämäni olisi, jos nyt lopettaisin pelaamisen?
• Millainen ihminen haluan olla itselleni ja läheisilleni?
• Mikä olisi sen vaikutus omaan ja perheeni hyvinvointiin?
• Miksi ylipäänsä olen alkanut pelaamaan ja miten pelaamiseni on jatkunut ilmeisistä haitoista huolimatta?
• Olenko valmis kohtaamaan ne vastuut, joita käyttäytymiselläni olen aiheuttanut, kuten velkaantumisen, huonontuneet suhteet läheisiin, valehtelun?

Tappioiden hyväksyminen sekä itselle anteeksiantaminen ovat keskeiset muutostyölle energiaa vapauttavat asiat. Itsetutkiskelun lisäksi muutostyö pitää sisällään tyypillisten pelihoukutustilanteiden tunnistamisen ja niihin valmistautumisen etukäteen. Esimerkiksi kuinka toimia palkkapäivän jälkeen, kun perheeni on matkoilla ja olen yksin kotona?

Henkinen työ, rehellisyys itselle ja läheisille ja ennakointi ovat muutostyön työkaluja, joiden avulla pelaaja antaa itselleen mahdollisuuden päästä pelaamisesta eroon ja uudelle uralle elämässä.

Muutos ei tapahdu aina selkeästi erillisinä vaiheina. Se kannattaakin nähdä jatkumona. Monesti ihmiset myös sukkuloivat edestakaisin vaiheiden välillä. On hyvä muistaa, että haitallisista tavoista ja riippuvuuksista irtaantuminen ja uuden elämäntavan oppiminen on pitkä prosessi, joka edellyttää paljon tukea ja työtä.

Hahmotamme pelaajan polun, kuten työkirjankin, seuraavien vaiheiden mukaisesti:

1. Pelaaminen lähtee käsistä
2. Havahtuminen
3. Ongelman myöntäminen ja halu muutokseen
4. Avun hakeminen ja muutostyö
5. Rauhoittuminen
6. Uuteen suuntautuminen

Tämä polku kuvaa tyypillistä pelaajan toipumispolkua. Polku ei aina etene suoraviivaisesti, vaan matkalla saattaa tulla taka-askelia. Taka-askeleet eivät koskaan mitätöi jo aloitettua muutosta. Mahdollisten taka-askelien jälkeen muutostyö jatkuu taas, eikä se ala nollasta. Kaikki ihmiset viisastuvat kokemusten myötä.

Pohdi aikaisempia pelaamisen lopettamispäätöksiä

• Millaisissa tilanteissa ne ovat kariutuneet?
• Mitä niistä on opittavaa?

Muutostoivelomakkeen idea on konkretisoida, minkälaisiin asioihin toivot muutosta. Kirjaamalla ylös omia muutostoiveita asia konkretisoituu ja mieli johdattelee sinua alitajuntaisesti toivetavoitettasi kohti. Voi olla, että jopa huomaat, että olet tehnyt elämässäsi valintoja, jotka ohjaavat muutokseen.

• Muutostoivelomake (pdf)

Siirrä muutostoivelomakkeesta tärkeimpänä pitämäsi muutostoive sekä sille antamasi numero muutostyölomakkeelle ja pohdi rahapelaamisen vaikutusta kyseiseen asiaan omassa elämässäsi.

• Muutostyölomake (pdf)

Turvakortti on työväline, jota voi kantaa mukanaan saadakseen rohkaisua vaikeina hetkinä. Kortti on oman mielen ja toiminnan käsijarru, joka auttaa pysähtymään ennen toimintaa. Se muistuttaa uudenlaisista tavoista toimia sekä siitä, mitä ei kannata tehdä.

Avaa harjoitus (pdf)

Meidän on usein vaikea tunnistaa ja tiedostaa eri tilanteissa syntyviä ajatuksiamme ja niiden vaikutusta itseemme. Nämä automaattiset ajatukset ovat sisäistä puhettamme, jolla tulkitsemme tilanteita. Ne myös vaikuttavat siihen, miten tilanteissa toimimme. Ajatusten huomaaminen on vaikeaa, koska ne ovat usein automaattisia ja ohikiitäviä.

Pysähdy hetkeksi ja mieti millaisia ajatuksia sinulla on, kun olet alakuloinen tai surullinen. Entäpä silloin kun olet innostunut ja iloinen? Miten vakuuttavia nämä ajatukset ovat?

Harjoitus

Tämän harjoituksen tarkoituksena on auttaa sinua tunnistamaan vaikeita riskitilanteita ja automaattisia ajatuksia, jotka saattavat johtaa pelaamiseen. Tunnistamisen lisäksi harjoituksessa etsitään vaihtoehtoisia ajatuksia ja toimintatapoja, jotka auttavat sinua toimimaan toisin.

Avaa harjoitus (pdf)

Pelaajan ollessa kriisissä itsensä kanssa, on hänen yleensä hyvin vaikea nähdä koko kuvaa ja kokonaisuutta ympärillään. Yleensä esimerkiksi velka-asiat ja huono omatunto lähiympäristölle valehtelemisesta painavat, tai tilanteen paljastuttua vuorovaikutus läheisten kanssa on muuttunut myrkylliseksi. Pelaajan tunnemaailma on myllerryksessä, eikä hän pysty katsomaan tilannetta selkeästi. Päässä saattaa pyöriä kaoottisiakin ajatuksia tilanteen pelastamisesta lisäämällä pelaamista, jotta iso voitto olisi mahdollinen.

Toipumista ja tervehtymisprosessia edistää, jos pelaaja pystyy katsomaan tilannetta neutraalisti ulkopuolelta. Miltä tilanne näyttää? Mikä näyttäisi olevan itsestään selvästi oikea päätös tehtäväksi? Voisiko se olla esimerkiksi lopullisen pelaamattomuuspäätöksen tekeminen, vastuun kantaminen tapahtuneesta, tapahtuneen hyväksyminen, rehellisyys itseä ja läheisiä kohtaan, hoitoon sitoutuminen ja suuntautuminen parempaan tulevaisuuteen?

Toinen tapa tarkastella asioita oman itsen ulkopuolelta on pyrkiä asettumaan toisen henkilön asemaan. Miltä tilanne näyttää läheisen silmin? Mitä läheinen todennäköisesti haluaisi asioissa tapahtuvan seuraavaksi? Millaisia tunteita toisella saattaa todennäköisesti myllertää sisällään?

Oman itsen ulkopuolelle asettumisessa on kolmaskin elementti. Logoterapeuttisessa kirjallisuudessa elementtiä nimitetään itsestä etäännyttämiseksi. Se on oman tarkoituksen löytämistä oman itsen ulkopuolelta. Esimerkki kun pelaaja asettaa perheensä hyvinvoinnin kaiken toiminnan keskiöön, hänen ajattelunsa keskiössä ei enää olekaan oma paha olo, vaan perheen hyvinvointi. Tämä vahvistaa pelaajan ajatusta omasta muutoksesta ja tarpeesta muuttua oman perheen hyvinvoinnin vuoksi.

Harjoituksia

Lähteenä: Verkkomateriaali – Hyvinvointi – Näkökulman vaihtamisen taito – Cope-Core Performanceand Health Oy (sportfocus.fi)

Näiden harjoitusten tarkoituksena on tukea muutosmotivaatiotasi ja käynnistynyttä muutostyötä.

Tyypillisesti mielikuvaharjoitteet jakavat ajatuksia. Mutta suosittelemme antamaan niille mahdollisuuden. Ne eivät välttämättä sovi kaikille, kaikkina ajankohtina ja saattavat lisätä suorittamisen painetta tai ahdistavia ajatuksia. Se on ymmärrettävää, varsinkin jos muutostyö on vasta aluillaan. Mielikuvaharjotteisiin voi palata myös myöhempänä ajankohtana.

Ota huomioon.

On hyvä muistaa, että kaikki esille tulevat tunteet ovat sallittuja ja ne eivät ole vaaraksi, kunhan ei toimi niiden mukaisesti. Anna tunteelle hetki aikaa, huomioi se ja päästä siitä irti. Aina on suositeltavaa tehdä harjoitukset jonkun luotettavan henkilön kanssa yhdessä, jolloin tilanne voidaan purkaa keskustelemalla heti harjoituksen jälkeen.

Harjoituksia tehdessäsi sinun kannattaa pitää mielessä oma sisäinen puheesi. Voi olla, että puhe saattaa olla hyvin negatiivissävytteinen tai syyttävä ja siten häiritsee oman itsen ulkopuolelle asettumista ja asioiden tarkastelua neutraalisti ja kylmän

viileästi.

Voit tehdä nämä kotona esimerkiksi läheisesi kanssa, jolloin pääsette molemmat saman tien keskustelemaan kokemuksesta.

Harjoitus 1: Näkökulman vaihtamisen taito

Asetu huoneen yhdelle seinustalle ja tarkastele huonetta ulkopuolisen silmin.

Kuvittele itsesi ja läheistesi tyypillinen viikonloppu. Tarkastele ulkopuolisena omaa toimintaasi läheisen/läheisten parissa. Miltä tilanne näyttää? Oletko läsnä vai ovatko ajatuksesi pelimaailmassa. Pohdi omaa toimintaasi ja ajatuksiasi tällaisessa tyypillisessä tilanteessa.

Nyt katsele samaa huonetta, mutta asetu läheisesi asemaan ja katso tilaa hänen silmin. Miltä tilanne näyttää? Harjoituksessa pyritään siis asettumaan toisen henkilön asemaan ja tunnemaailmaan.

Kannattaa huomioida oman sisäisen puheen ja toisen ihmisen tunnemaailman ero. Meillä voi olla ajatus, että toiset henkilöt suhtautuvat meihin hyvin negatiivisesti, kun oikeasti läheisillä on pelkästään hyvää tahtoa ja myötätuntoa meitä kohtaan ja odotuksena asioiden järjestyminen parhain päin.

Harjoitus 2: Oman ajattelun ravistelu

Mieti jokin asia, josta olet jotain mieltä. Kyse voisi olla vaikka jokin pelaamiseen, perheen rahatalouteen tms. liittyvä näkemys. Päätä sitten keskustella näkemyksestäsi jonkun asiasta jotakin toista mieltä olevan henkilön kanssa.

Asetu keskustelun äärelle uteliaana ja kiinnostuneena pyrkien ymmärtämään myös toisen näkökulmaa. Ehkä voit oppia siitä jotakin, tai ainakin laajentaa omaa näkökulmaasi.

Harjoitus 3: Suhtautuminen omaan virheeseen

Palauta mieleesi jokin pienempi tai isompi tekemäsi virhe. Virhe voi liittyä vaikkapa ihmissuhteisiisi.

Minkälaisen näkökulman voisit löytää tekemääsi virheeseen, mikä voisi auttaa sinua suhtautumaan siihen rakentavasti ja itseesi myötätuntoisesti sättimisen ja jumiin jäämisen sijaan? Voisitko muistuttaa itseäsi siitä, että kukaan ei tahallaan epäonnistu, ja että myös sinä olet inhimillinen ja teet virheitä?

Toki jos olet toiminnallasi loukannut toista ihmistä, on pahoitteleminen paikallaan. Näkökulman vaihtaminen voi kuitenkin auttaa sinua pääsemään eteenpäin ja suhtautumaan tekemääsi virheeseen tärkeänä oppimiskokemuksena.

Kuten kaikissa toiminnallisissa riippuvuuksissa, myös rahapeliongelma vaikuttaa arviolta 4–6 läheisempään henkilöön pelaajaa kohden. Jopa 790 000 suomalaista kertoi (Tilastoraportti 8/2021), että hänen yhdellä tai useammalla läheisellä on tai oli ollut ongelmallista rahapelaamista vuonna 2019.

Läheinen on henkilö, joka elää pelaajan lähipiirissä. Eli mm. vanhemmat, puoliso, kumppani, sisarukset, ystävät, työkaverit, lapset, isovanhemmat, jne.

Yksi asiantuntijoiden tunnistama haaste läheisen ja pelaajan toipumiselle ja heidän välisen suhteensa uudelleen rakentamiselle on tunteiden erirytmisyys. Pelaajalle asian ilmitulo saattaa olla helpotus, kun läheiselle se nostaa esiin monia pelkoja ja uhkakuvia tulevaisuudesta.

Pohdi

• Keitä ovat sinun läheisesi?
• Miten pelaamisesi vaikuttaa tai on vaikuttanut mielestäsi heidän elämäänsä?

Kun pelaaja määrittelee pelaamisesta johtuvia hait- toja, listalta saattaa unohtua ne haitat, joita pelaaminen on aiheuttanut pelaajan läheisille.

Voi olla, että jopa pelaaja luulee, ettei rahapelaamisen vaikutukset ulotu hänen itsensä ulkopuolelle. Tämä johtunee siitä, että pelaaminen ja siitä johtuvat haitat ovat pelaajan sen hetkinen totuus ja oman elämän keskiössä. Näkökenttä on sumea ja kapea, eikä pahimmassa kriisin vaiheessa ole tilaa nähdä mitä ympärillä tapahtuu.

Usein pelaaja ei ole huomioinut, että pelaamisen tuottamat haitat ja ongelmat ulottuvat myös hänen omaan lähiympäristöönsä. Mutta, läheiset kärsivät usein jopa saman tyyppisistä oireista kuin pelaaja.

Harjoitus

Ohessa näet kaksi listaa. Toiseen on listattu ongelmallisen rahapelaamisen yleisempiä haittavaikutuksia pelaajaan ja toiseen haittavaikutuksia läheiseen.

Kirjaa, mitä tunteita pelaaminen herättää sinussa. Miten se vaikuttaa terveyteesi? Entä ihmissuhteisiisi? Miten pelaaminen on vaikuttanut talouteesi tai mahdollisesti työhön/opiskeluusi?

Kysy seuraavaksi läheiseltäsi, miten pelaaminen on vaikuttanut häneen tai anna hänen kirjata omat tuntemuksensa viereiseen listaan

Vertailkaa yhdessä listoja:

• Miltä listat vaikuttavat?
• Löytyykö niistä jotain samankaltaisuuksia?

Rahapelihaitat pelaajille	Rahapelihaitat läheisille
Tunteet: mm. masennus, toivottomuus ja syyllisyys.	Tunteet: mm. masennus, toivottomuus ja syyllisyys.
Terveys: mm. ruokahaluttomuus, pääsärky, stressi	Terveys: mm. ruokahaluttomuus, pääsärky, stressi
Ihmissuhteet: riidat, epäluottamus, ero.	Ihmissuhteet: riidat, epäluottamus, ero.
Talous: mm. pelilainat, kodin menetys	Talous: mm. pelilainat, kodin menetys
Työ/opiskelu: mm. levottomuus, poissaolot, menetys	Työ/opiskelu: mm. levottomuus, poissaolot, menetys
Muut:	Muut: mm. henkistä väkivaltaa tai uhkaa. Rikoksen uhriksi joutuminen (esim. varkaus)

Lähde: Pajula (2007): Ongelmapelaajan läheinen: sairas vai selviytyjä? Selvitys rahapeliongelman vaikutuksista läheisiin. Stakes.

Läheisen ja pelaajan polut kulkevat eri tahtiin. Tietoisuus rahapelaamisesta tulee usein täysin yllätyksenä läheiselle, vaikka läheinen olisi tietoinen pelaamisen mahdollisuudesta.

Kun pelaaja on jo miettinyt avun hakemista tai maksusuunnitelmaa, läheinen saattaa olla vielä shokissa. Alla oleva kuvaa yleisimmät vaiheet epäilyksestä toipumiseen ja niihin liittyviä tarpeita ja tunteita, jotka vaikuttavat oman tilanteen arviointiin ja sopivien palveluiden saantiin. Tieto ja tiedostaminen läheisen mahdollisista tunteista ja polun eriaikaisuudesta luovat ymmärrystä, joka usein vähentää ristiriitatilanteita.

Läheisenä olemista voi tarkastella prosessina, jossa on erilaisia vaihteita. Kaikkia vaiheita ei voi aina selkeästi havaita. Vaiheiden kestot vaihtelevat ja ne saattavat esiintyä myös päällekkäisinä. Malli on yksinkertaistettu esimerkki, joka voi toimia oman tilanteen hahmottamisen ja yhteisen keskustelun tukena.

Epätietoisuus

• Ongelma ei ole vielä paljastunut tai pelaamista ei ole vielä tulkittu ongelmalliseksi.
• Usein tiedetään, että on joku ongelma, mutta sitä ei osata vielä nimetä.
• Läheinen on huolestunut ja epäileväinen (epäilee esim. uskottomuutta) ja etsii syitä ongelmiin.
• Epätietoisuutta pitkittää pelaamisen salailu, julkisen keskustelun vähyys, ongelman tuntemattomuus, tilanteen normalisointi tai kieltäminen (esim. kaikkihan pelaa, ei minun puolisoni pelaa).

Paljastuminen

• Paljastuminen on merkittävä käännekohta läheisenä olossa. Se on pahimmillaan sokki, järkytys tai jopa traumaattinen kokemus.
• Voimakkaiden tunteiden vaihtelua ja ristiriitaisuutta (viha, pelko, epätoivo, sääli, helpotus, masentuneisuus, eristäytyneisyys).
• Psyykkisten vaikutusten lisäksi läheiselle seuraa usein myös fyysisiä vaikutuksia kuten unettomuutta ja päänsärkyä.
• Ongelma voi paljastua kolmella tavalla: 1) vahinko 2) myöntäminen 3) ulkopuolinen taho.
• Aina varsinaista paljastumisen hetkeä ei ole nähtävissä. Yleensä kyse on silloin siitä, miten osapuolet tulkitsevat pelaamisen ongelmallisuutta. Kriisiavun tarve korostuu.

Akuutti puuttuminen

• Läheinen keskittyy korjaamaan pelaamisesta aiheutuneita konkreettisia haittoja. Taloudelliset vaikutukset usein korostuneessa asemassa.
• Konkreettinen toiminta on yksi selviytymiskeino, jolla pyritään turvaamaan elämän jatkuvuus.
• Läheinen ei jaksa mennä vielä kovin syvälle ongelman tulkintaan ja ymmärtämiseen.
• Konkreettisen avun, tuen ja neuvonnan tarve korostuu.

Vastuun kantaminen ja huolehtiminen

• Usein pitkäaikaisin, vallitsevin ja kuluttavin vaihe, jolla on pitkän aikavälin fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia.
• Vastuun kantaminen ilmenee kahdella tavalla, joista toinen yleensä vallitseva:
  1. Läheinen motivoi pelaajaa kaikin keinoin muutokseen ja pyrkii estämään pelaamisen.
  2. Läheinen korjailee ja keskittyy pelaamisesta aiheutuviin seurauksiin.
• Tilanne turhauttaa. Läheinen odottaa itseltään usein liikoja ja toivoo liikaa koskien tilannetta.
• Läheiset unohtavat usein omat tarpeensa ja hyvinvointinsa ja keskittyvät hakemaan apua pelaajalle.
• Autetaan, hoivataan, laaditaan sääntöjä, rajoitetaan ja tuetaan.
• Palvelujen ja tuen piiriin hakeutuminen korostuu. Läheinen kuitenkin hakee harvoin apua itselleen.

Ratkaiseminen

• Haetaan muutosta, joka mahdollistaisi tyydyttävän elämän. Pohditaan suhdetta pelaavaan läheiseen.
• Muutos voi tapahtua eri tavoin:
  1. Pelaaminen loppuu.
  2. Omaan hyvinvointiin keskittyminen ja ongelmasta irtisanoutuminen
  3. Ero pelaajasta.
• Tieto peliongelmasta ja -riippuvuudesta auttaa monesti oman ratkaisun löytymistä.
• Läheisellä on usein vuorottelua vastuunkantamisen ja huolehtimisen sekä ratkaisuvaiheen välillä.
• Itsetunnon ja selviytymiskeinojen vahvistaminen sekä sosiaalinen tuen merkitys (esim. ystävät, vertaistuki) korostuu.

Toipuminen

• Pitkäaikainen vaihe, joka alkaa hiljalleen ja vaatii aikaa (esim. että pystyy puhumaan asiasta avoimesti).
• Etäisyys (henkinen ja/tai fyysinen) ongelmasta mahdollistaa toipumisen.
• Tilannetta ja ongelmaa pohditaan syvällisesti: ilmiön ymmärtäminen, syytulkinnat ja tiedonhankinta.
• Voiko antaa anteeksi ja luopua syyllisyydestä?
• Jälkihoidon tarve usein unohtuu. Läheisen prosessi ei useinkaan pääty pelaamisen loppumiseen

Pohdi

• Missä kohtaa sinun läheisesi mahdollisesti menee?
• Miten voisin ymmärtää paremmin läheistäni, kun tiedostan hänen tunnetilojaan?

Kun pelaaja tai läheinen hakeutuu avun piiriin, pohditaan pelaamisen vaikutuksia omaan itseen, arkeen ja ihmissuhteisiin. Ongelmallinen pelaaminen ja peliriippuvuus vaikuttaa väistämättä tapaamme olla yhteydessä muihin. 

Ongelmallisen rahapelaamisen myöntäminen itselleen saattaa olla pitkä prosessi. Myöntäminen edellyttää kykyä kuunnella ja vastaanottaa ympärillä olevien kokemuksia pelaamisen aiheuttamista haitoista.

Välttely, suuttuminen, kieltäminen tai pakeneminen ovat normaaleja reaktioita, joiden tarkoitus on suojella meitä silloin kun jokin tuntuu pahalta. Tunteiden sietäminen on osa toipumista. Kuten myös se, että lakkaamme ruoskimasta itseämme menneistä teoista.

Toipumisen edetessä pelaaja usein alkaa tarkastella lähipiirilleen aiheutuneita haittoja. Se, miten opettelemme vastaanottamaan muiden tunnekokemuksia ja keskustelemaan tapahtuneista asioista, on osa pelaamattoman arjen rakentamista. Tätä työtä helpottaa omien vuorovaikutustapojen harjoitteleminen. Vuorovaikutus on taito, jonka avulla ymmärtää muita paremmin ja auttaa ympäristöä tulkitsemaan omia tarpeita ja ajatuksia.

Pelaajalla voi olla suurikin halu korjata solmuun ajautuneita ihmissuhteita, mutta keinot puuttuvat. Luottamus on saattanut säröillä pahasti, tai välit ystäviin ja läheisiin jopa katketa. Vertaistuen parissa opetellaankin omien kokemusten, tunteiden ja ajatusten sanoittamista. Moni arjen ongelma ratkeaisi helpommin, jos osaisimme ja rohkenisimme kertoa ajatuksistamme, toiveista, tarpeista ja kuunnella sekä kysellä samoja asioita kanssa ihmiseltä.

Oppimalla ilmaisemaan itseään rakentavalla tavalla ja olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa pelaaja rakentaa tietä ulos eristyneisyydestä, jota moni pelaaja saattaa kokea. Perehtyminen siihen, miten pelaaminen vaikuttaa läheisiin ja millaisia ongelmia se aiheuttaa ihmissuhteissa, on hyvä keino perehtyä ja lopulta aloittaa ihmissuhteiden korjaaminen.

Osa vuorovaikutusta onkin toisen kokemuksen vastaanottaminen ilman, että on tarvetta kiistää, kieltää tai muuttaa sitä toiseksi kuin millaisena sen vastapuoli on kokenut.

Rakentava riitely on ennen kaikkea sitä, miten puhun toiselle, mitä sanoja käytän, millä tavalla puhun ja onko siinä mukana toisen kunnioittamista. Pitäisi puhua itsestä käsin, minä-puheella, eikä osoittaa syyttävää sormea, keskustelemalla ”sinä sitä, sinä tätä”. Pitäisi myös malttaa kuunnella ja keskittyä siihen, mitä hän sanoo.

Pelaajan ja läheisen pitäisi tutkia, onko tarvetta kenties parantaa yhteistä tapaa, jolla asioita käsitellään? Onko tapana puhua loukkaavaan sävyyn, korottaa ääntä, käyttää kielteisiä ilmaisuja tai luoda uhkaavaa ilmapiiriä eleillään tai sananvalinnoillaan? 

Edistä kommunikointia läheisesi kanssa

Mitä tehdä tilanteessa, jossa vuorovaikutus ei toimi tai ole rakentavaa? Vaikka toinen ei puhuisi, on hyvä itse pitäytyä minä-viestinnässä, pohtia mitä minä haluan ja tarvitsen ja mitä toinen haluaa ja tarvitsee.

Kuten ihmissuhteissa muutenkin, jokainen on vastuussa omasta vuorovaikutuksestaan. Vastuu ylettyy myös vastaanottamiseen: Tulkitsenko tahallani toisen sanoja väärin, vääristelenkö totuutta tai kykenenkö ottamaan kritiikkiä ilman, että hermostun heti?

Pohdi

• Millainen keskustelija sinä olet?
• Onko sinun vaikea puhua asioista? Mistä se voisi johtua?
• Oletko kokenut, että keskustelemattomuus on johtanut haastavia tilanteita eteen päin?
• Mitä hyötyä näet tai olet kokenut keskustelusta?

Kuusi vinkkiä keskustelun tueksi

1. Käykää läheisen kanssa ensimmäisenä läpi keskustelusäännöt. Jotkut käyttävät aikalisää, jos tunteet kuumenevat, toiset kirjaavat tunteita ja ajatuksia paperille, jonka lukee toiselle. Keskustelu ja vuorovaikutus ovat taitolajeja, mutta mikä parasta, niitä voidaan oppia.
2. Yritä pitäytyä rakentavassa vuorovaikutuksessa. Älä sorru syyttämään toista tai korottamaan ääntä, se ei johda ratkaisuun.
3. Muista, että sinullakin on oikeus olla vapaa menneestäsi. Jos keskustelu kääntyy aina pelaajan syyttelyyn, vuorovaikutus ei ole rakentavaa. Käytä jämäkkää ilmaisua, joka ei salli huonoa kohtelua, eli verbaalista väkivaltaa. Jos keskustelu ei johda mihinkään, ilmoita että olet valmis keskustelemaan uudestaan, kun toinen on halukas keskustelemaan molempia koskettavista asioista asiallisesti. 
4. Muista, vuorovaikutus on kahden kauppa:
   • Toista ei voi pakottaa – jokainen on vastuussa itsestään ja omasta tavasta ilmaista itseään.
   • Ole armollinen itsellesi. Jos keskustelu ei ole sinulle tuttua, sitä voi opetella.
5. Vuorovaikutus on muutakin, kun sanoja (ilmeet, eleet, katseet, asennot, tunnelma, äänensävyt). Vaikka et olisi sanonut pahasti, silmien pyörittely tai käsien asennot saattavat kertoa muuta. Jos toinen takertuu aina olemukseen, on eri tapoja keskustella. Esimerkiksi kävellessä tai selät vastakkain keskustelukumppani ei voi yli tulkita olemusta tai ilmeitä.
6. Muista myös, että sanojen merkitykset saattavat vaihdella. Jos kohtaat sanan, joka on sinulle loukkaava, kysy mitä keskustelukumppani tällä tarkoittaa. Voi olla, että sana ei merkitse hänelle samaa asiaa kuin sinulle.

Läheisen kanssa keskustelu avaa usein uusia näkökulmia itsestä, suhteesta muihin sekä siitä, mitä on omalla käytöksellään aiheuttanut ympäristöönsä. Pelaajataustaiset kokemusasiantuntijat ovatkin kertoneet, kuinka pelaaminen vie todella koko huomion ympäristöstään, ja kun pelaaminen paljastuu toiselle, pelaajalla ei ole enää omia voimavaroja ottaa toista huomioon.

Voi olla, että pelien ollessa päällä pelaaja ei ole muistanut edes hoitaa itseään. Ottamalla huomioon toisten tunteita ja läheisen herääviä ajatuksia, pelaaja antaa läheiselle kuvan, että hän ottaa asian tosissaan. On hyvä tiedostaa, mitä pelaaminen aiheuttaa tai on aiheuttanut ympärillä. Tietoisuus on osa ymmärrystä.

Harjoitus

Lue läheiskokemusasiantuntija Elinan tarina.

• Mitä ajatuksia tarina herättää sinussa?
• Osaatko kertoa, mitä tunteita ja ajatuksia pelaamisesi on herättänyt läheisessäsi/läheisissäsi?

Pelaaminen vaikuttaa aina tapaan olla ja toimia ihmissuhteissa: esiintyy vetäytyneisyyttä, talousongelmia, ärtyneisyyttä, poissaolevuutta, valehtelua ja paljon muuta, jotka vaikuttavat käytökseen. Kun hyväksyy, että omalla pelaamisella on vaikutus myös ympärillä oleviin läheisiin, pelaaja rikkoo illuusion, että pelaaminen ilman seurausta on hyväksyttävää.

Harjoituksen tarkoitus on katsoa hetken itsensä ulkopuolelle ja tutustua miten pelaaminen on vaikuttanut läheiseesi tai läheisiisi. Elämme aina oman kokemuksien ja ajatuksiemme sekä sen hetkisen opitun tiedon kautta, joka saattaa näyttäytyä yllättävän erilaisena kun läheisillämme. Harjoitus edellyttää siis hyvää kuuntelun taitoa ja kykyä vastaanottaa toisen kokemus ilman, että aliarvioi, keskeyttää tai poissulkee toisen kokemusta.

Haastattele läheistäsi/läheisiäsi

Varaa aikaa keskustelulle ja kysy:

• Miten pelaamiseni on vaikuttanut sinuun?
• Miten pelaamiseni on vaikuttanut suhteeseemme?
• Miltä sinusta tuntuu kun pelaan? Tai miltä sinusta tuntui, kun pelasin?
• Mitä toivoisit minulta?

Kortit helpottavat keskustelua rahapeliongelman syistä, seurauksista ja ratkaisuista sekä muutostyöstä. Niiden avulla voi kertoa omia ajatuksia ja tunteita, hahmottaa omaa tilannettaan sekä saada oivalluksia ja näkökulmia.

Valitse Ratkaisut -korteista omaan tilanteeseen sopivimmat ja merkityksellisimmät. Kerro miksi valitsit juuri nämä kortit ja millaisia ajatuksia ne sinussa herättävät.

Pelirajaton-kortit: Ratkaisut (pdf)

Pohdi

• Miten olet pyrkinyt ratkaisemaan ongelmaasi?
• Mitkä ratkaisuista ovat toimineet ja mitkä eivät?
• Millaisia apu- ja tukipalveluita olet kokeillut?
• Miten olet pyrkinyt rajoittamaan ja hallitsemaan pelaamistasi?

Maksuvaikeudet ovat yleisiä Suomessa. Vuonna 2020 lähes 400 000 ihmisellä oli maksuhäiriöitä ja puolen miljoonan ihmisen velat ovat vuosittain ulosotossa. Velkaongelmissa nykyisin tyypillistä on kulutusluottojen aiheuttamat velkakierteet. Talous- ja velkaongelmien taustalla on monia syitä, joista ongelmallinen rahapelaaminen on yksi.

Moni pelaaja miettii, miten voisi selviytyä talous- ja velkaongelmista. Ongelmat kuormittavat ja stressaavat ja niiden ratkaiseminen saattaa tuntua ensisijaiselta. Moni häpeää talousvaikeuksia, eikä puhu niistä edes lähipiirissä. Usein omaan tilanteeseen havahtuminen ja sen hyväksyminen vievät myös aikaa.

Ratkaisua talous- ja velkaongelmiin ei yleensä löydy nopeasti, vaan tilanteeseen on sopeuduttava ja se on hyväksyttävä. Isonkin velkamäärän kanssa voi elää hyvää elämää.

”Velkojen ja rahatilanteen murehtiminen on loppunut. Olen hyväksynyt nykyisen tilanteeni ja tiedän, että se on joskus ohi ja saan aloittaa”puhtaalta pöydältä”. Raha ei ole enää peliväline, eikä se myöskään näyttele elämässäni kovinkaan suurta roolia.”

”Ensimmäisinä vuosina ahdisti paljon enemmän ja laskin ahkerasti, miten kauan kestää, että kaikki on maksettu, milloin luottotiedot saa takaisin. Nykyään harvemmin. Se päivä tulee jossain kohtaa, mutta se ei ole tärkein asia elämässä. Pitää yrittää elää hyvää elämää sitäkin odotellessa.”

Mitä kannattaisi tehdä?

Älä hätiköi, vaan hae apua.

Talous- ja velkavaikeuksien kanssa ei tarvitse jäädä yksin, sillä erilaista apua ja tukea on tarjolla.

Pohdi rauhassa, mikä olisi järkevin tapa toimia tilanteessasi. Älä sorru nopeisiin hätäratkaisuihin maksuhäiriömerkinnän, ulosoton tai perinnän pelossa. Älä myöskään jätä maksamatta välttämättömiä menoja, kuten asumismenoja. Hätä- ratkaisut voivat tuntua helpottavalta, mutta ne vain siirtävät ongelman tulevaisuuteen. Usein velkamäärä vain lisääntyy ja veloista eroon pääseminen pitkittyy.

Selvittele maksukykyäsi ja velkojasi.

Usein velkakierre on jatkunut kauan ja voi olla, ettet tiedä kuinka paljon ja kenelle lopulta olet velkaa.

Kun velkamäärä on selvillä, voidaan pohtia, mitä veloille on tehtävissä. Vaikka velkaongelmiin on harvoin nopeita ratkaisuja, voi aina tehdä jotain.

Kun etsit ratkaisua, varaudu siihen, että usein:

• Asioiden hoito vaatii sinnikkyyttä ja aktiivisuutta.
• Toimiva ja sinulle mahdollinen ratkaisu ei ole alkuperäisen toiveesi mukainen.
• Voit joutua tinkimään tottumuksistasi tai luopumaan omaisuudestasi.

Koska tilanteet ovat hyvin erilaisia ja yksilöllisiä, on parasta hakea apua ja selvitellä asioita ammattilaisen kanssa. Näin saat ajankohtaista ja oikeaa tietoa sekä käytännön neuvoja tilanteeseesi. Usein velkaongelmista on vääriä uskomuksia tai kuulopuheita, jotka saattavat pitkittää tilanteen selvittämistä.

Talous- ja velkaneuvonta

Oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonta on maksutonta, luottamuksellista ja sitä järjestää valtio.

Talous- ja velkanauvonta:

• Antaa tietoa ja neuvontaa talouden ja velkojen hoidossa.
• Auttaa selvittämään velkatilanteen ja punnitsemaan ratkaisuvaihtoehtoja.
• Auttaa hakemaan järjestelylainaa, järjestelylainatakausta tai velkajärjestelyä.
• Ohjaa hakemaan tarvittaessa oikeudellista apua.

Asiakas voi valita, missä toimistossa asioi. Asioida voi sähköisesti, kasvokkain, puhelimessa tai chatissa. Tarkemmat tiedot löytyvät talous- ja velkaneuvonnan verkkosivuilta. Sieltä löytyy myös tietoa ja työvälineitä taloudenhallintaan ja velkatilanteen selvittelyyn.

Takuusäätiö

Takuusäätiö on kotitalouksien arjen raha-asioiden asiantuntija, joka auttaa ihmisiä ottamaan oman taloutensa haltuun.

Takuusäätiö tarjoaa maksutta :

• puhelin- ja chat-neuvontaa
• takauksia pankista nostettaviin järjestelylainoihin
• pienlainoja
• välineitä raha-asioiden hallintaan, esimerkiksi penno.fi-sovellus, oppaat ja itseapuvälineet.

Takuusäätiön nettisivuilta löytyy tietoa ja opastusta, kun rahat eivät riitä kaikkien laskujen ja velkojen maksuun. Sivuille on koottu tietoa myös esimerkiksi maksusopimuksista, velkajärjestelyistä, maksuhäiriömerkinnöistä, perinnästä ja ulosotosta.

Mitä tarkoittaa…?

Maksuhäiriömerkintä?

Maksuhäiriömerkintä tulee maksamattomasta velasta ja se merkitään luottotietorekisteriin. Luottotietorekisteriin häiriö merkitään tavallisesti sen jälkeen, kun velkoja on hakenut laskulle tai velalle käräjäoikeudesta maksutuomion.

Maksuhäiriömerkintöjä voi saada useammassa eri vaiheessa:

• Velkojan ilmoittama maksuhäiriömerkintä.
• Käräjäoikeuden ilmoittama maksuhäiriömerkintä.
• Ulosoton ilmoittama maksuhäiriömerkintä.
• Maksuhäiriömerkintä velkajärjestelystä.
• Maksuhäiriömerkintä edunvalvonnasta tai oma luottokielto.

Perintä ja ulostotto?

Perinnässä peritään maksamatonta laskua tai velkaa.

Perintä alkaa yleensä, kun velkaa ei makseta. Velalliselle lähetetään maksuhuomautus tai -vaatimus ja maksusopimus. Silloin velan voi vielä maksaa vapaaehtoisesti. Kirjeen lähettää yleensä perintätoimisto.

Velkaa voidaan periä myös oikeudellisesti. Velalle haetaan käräjäoikeudesta maksutuomio ja velkoja toimittaa velan ulosoton perittäväksi. Ulosottoon menevistä veloista tulee maksuhäiriömerkintä. Jotkut velat kuten terveyskeskusmaksut ja sakot ovat ulosottokelpoisia ilman maksutuomiota.

Ulosotto voi periä velkaa suoraan velallisen palkasta tai eläkkeestä. Velkaa voidaan periä myös ulosmittaamalla eli myymällä omaisuutta.

Perinnässä alkuperäiseen velkaan lisätään perinnästä maksut ja viivästyskorot. Myös käräjäoikeuden maksutuomiosta maksu lisätään velkaan. Laskujen ja velkojen perintä alkaa eräpäivästä. Velkojen perintä päättyy viimeistään niiden lopulliseen vanhentumiseen.

Velkojen järjestelykeinot?

Omaan tilanteeseen sopivan keinon selvittämiseksi on tiedettävä oma maksuvara ja velkamäärä. Kannattaa olla yhteydessä talous- ja velkaneuvontaan ja käydä oma tilanne läpi ammattilaisen kanssa.

Velkojen järjestelyllä pyritään aina koko velkatilanteen järjestämiseen.

Usein ylivelkatilanteessa maksusuunnitelmat tai järjestelylaina eivät ratkaise koko velkaongelmaa, vaan velat on päästettävä ulosottoon. Ulosoton alettua ja tilanteen vakiinnuttua voidaan selvittää mahdollisuutta esimerkiksi yksityishenkilön velkajärjestelyyn.

Syvenny aiheeseen

Takuusäätiö on kerännyt verkkosivuilleen tietoa ja opastusta, kun rahat eivät riitä kaikkien laskujen ja velkojen maksuun.

• Selviydy veloistasi (Lue esimerkiksi maksusopimuksista, velkajärjestelyistä, maksuhäiriömerkinnöistä, perinnästä ja ulosotosta.)
• Maksuhäriömerkintä
• Kysymyksiä ja vastauksia perinnästä

Ylen sivuilla on artikkeli, johon on koottu kattavasti tietoa perinnästä, ulosotosta, velkajärjestelystä ja muista usein kysytyistä kysymyksistä.

Kun puhumme rahasta, puhumme samalla monista ihmisen identiteettiin liittyvistä kokemuksista, arvoista ja asenteista. Kun lähdemme tekemään muutostyötä, on hyvä pohtia omaa rahankäyttöä ja taloudenhallintaa. Miten on tottunut hoitamaan näitä asioita? Millaisia taitoja tarvitsee?

Moni kertoo, että näihin asioihin vaikuttaa esimerkiksi:

• Käytettävissä olevien tulojen määrä.
• Tiukka tai kuormittava elämäntilanne.
• Omat ja läheisten tarpeet.
• Kasvatus ja lapsuuden perheen mallit.
• Tunteet.
• Haaveiden ja unelmien toteuttaminen.
• Totutus tavat ja arjen rutiinit.
• Houkuttelevat mainokset ja tarjoukset.
• Sosiaalinen/vertaisten paine.

”Rahalla on ollut minulle monta roolia. Se on ollut ihmis arvonmittari, laastari, mahdollistaja, portti. Valtaosa rahan rooleista on liittynyt tunneperäisiin asioihin. Omalla kohdallani rahan isolla roolilla on ollut paljon osuutta tekemiini virhevalintoihin, joista pelaaminen ehkä se isoin.”

”Olen pienenä saanut kaiken haluamani. Kotona ei opetettu arvostamaan rahaa tai että sen eteen olisi tarvinnut tehdä jotain. Tästä pois opettelu on ollut vaikeaa, mutta nykyiset arvoni ovat kuitenkin erilaiset.

”Seuraan tulojani ja menojani; lasken joka kuukaudelle, paljonko minulla on käytettävissä rahaa.”

”Vaikka olen ollut velkajärjestelyssä neljä vuotta, rahaongelmani loppuivat siihen hetkeen, kun lopetin pelaamisen. Osaan nykyään jopa säästää. Tuntuu äärimmäisen palkitsevalta, kun saa ostettua mielekkään asian omilla säästöillä. Minun on myös tarvinnut opetella elämään sen mukaan paljonko rahaa jää asumisen, laskujen ja velkajärjestelyerän jälkeen käyttöön.”

”Olemme kasvaneet erilaisissa perheissä ja ympäristöissä. Osa on saanut jo lapsuudesta paremmat valmiudet raha-asioiden hoitamiseen kuin toiset. Usein oletetaan, että viimeistään aikuisuudessa ihminen osaa käyttää rahaa vastuullisesti ja järkevästi. Rahankäyttötaitoja, eli sitä miten pärjää olemassa olevilla tuloilla ja osaa suunnitella ja seurata rahankäyttöä, voi harjoitella ja oppia.”

Pohdi

• Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, miten käytät arjessasi rahaa?
• Mitkä tekijät ovat tehneet sinusta sellaisen rahan käyttäjän kuin olet?

Mistä taloudenhallinta koostuu?

Ymmärrys tuloista ja menoista sekä käyttövaroista.

• Rahat riittävät tasaisesti koko kuukaudeksi.
• Laskut maksetaan ajallaan:
  • Ensin asumiskulut ja muut välttämättömät menot (ruoka, lääkkeet, vakuutukset).
  • Seuraavaksi muut laskut, kuten liikkuminen, puhelin- ja nettiliittymä.
  • Sen jälkeen velat ja niistä ensin velat, joiden maksamatta jättäminen vaarantaa asumisen, työssäkäynnin tai muun välttämättömyyden.
• Rahan käyttö on suunnitelmallista.
• Hankinnat tehdään tulot ja menot huomioiden.
• Säästäminen.
• Ennakointi.
• Taito huomata muutokset ja reagoida niihin.
• Taito etsiä tietoa, jos joku asia on vaikea tai epäselvä.

Voit myös miettiä taloudenhallintaasi seuraavien näkökulmien kautta:

1. Tutki mihin rahasi menevät.

• Mikä on pakollista ja mikä ei?
• Millaisia valintoja voisit tehdä?

2. Tutki millaiset tulot sinulla on.

• Kuinka paljon sinulle jää käyttövaraa?

3. Suunnittele rahankäyttöä ja hankintoja.

• Miten voisit ennakoida mahdollisia muutoksia?
• Onko säästäminen mahdollista?

Pohdi

• Miten arvioisit omaa taloudenhallintaasi?
• Mikä toimii ja missä olisi opeteltavaa?

Syvenny aiheeseen

Perehdy taloustaitoihin ja taloudenhallinnan työvälineisiin Takuusäätiön verkkosivuilla. Sivuilla on tietoa arjen rahankäytöstä, fiksuista kulutusvalinnoista ja säästämisen aloittamisesta. Saat myös työkaluja ja vinkkejä budjetointiin ja kohtuulliseen kuluttamiseen.

Testaa oman taloutesi tilanne

Vastaa kahdeksaan helppoon kysymykseen, jotka koskevat viimeaikaisia kokemuksia rahan käytöstä, sen riittävyydestä ja säästämisestä. Vastattuasi saat tietää, onko taloutesi hyvällä mallilla vai onko syytä huolestua. Saat myös käytännön neuvoja, miten voit lähteä parantamaan omaa taloustilannettasi.

Moni pelaaja pohtii, miten voisi saavuttaa pysyvän pelaamattomuuden arjessaan. Tätä pohtivat usein myös pelaajan rinnalla elävät läheiset. Miksi pelaamattomuus ei onnistu pelkällä ajatuksen ja päätöksen voimalla? Tämä johtuu siitä, että muutokseen täytyy valjastaa mukaan myös oma toiminta. Tarvitaan tekoja toisensa jälkeen, joista muodostuu lopulta uusia rutiineja – uudenlainen arki.

Ratkaisevat pienet teot

Pelaamattomuutta, kuten muutakaan isoa tavoitetta, ei voi ahmaista kerralla. Se rakentuu päivä kerrallaan ja viikko toisensa jälkeen. Aktiivisesta pelaamisesta vain harva voi hypätä suoraan täydelliseen pelaamattomuuteen. Suurin osa joutuu käymään läpi pitkän prosessin ja totuttelemaan sen aikana myös uudenlaiseen tapaan tunnistaa tunteensa, ajatuksensa ja näistä seuraavat tekonsa.

Monet meistä seilaavat päivien ja viikkojen läpi pysähtymättä sen enempää miettimään mitä seurauksia esimerkiksi kiireestä, liian lyhyistä yöunista, tylsistä hetkistä tai kuohuvista tunnetiloista saattaa seurata. Pelaajan kohdalla nämä voivat vaikuttaa pelihimoon, eli viedä lähelle sitä tuttua hetkeä, jolloin yleensä reagoi pelaamalla. Pienet muutokseen johtavat teot ovat juuri niissä tilanteissa käyttöön tulevia toimintamalleja, esimerkiksi: ”lähden kävelylle sen sijaan, että jäisin tietokoneen ääreen”.

Pidä huolta itsestäsi

Itsestä huolehtiminen on avain kykyyn toteuttaa ratkaisevia pieniä muutoksia. Jos esimerkiksi lepo jää jatkuvasti vähäiseksi ja tapana on paiskia ylitöitä, sekä hoitaa muut arjen askareet siinä sivussa, on selvää, että jossain vaiheessa kuormitus kasvaa liian suureksi. Väsyttää ja tulee tunne, että jotain pitäisi itselle suoda. Väsyneenä mieli kääntyy helposti kohti tuttua nopean mielihyvän lähdettä ja seurauksena on itsensä ”palkitseminen” pelaamalla.

Opettelemalla katsomaan arkeaan kokonaisuutena voi paremmin oivaltaa, miten itsestään huolehtiminen liittyy myös ongelmalliseen pelaamiseen. Pelaajien, kuten muistakin riippuvuuksista kärsivien, tulisi kiinnittää huomiota laukaiseviin tekijöihin ja asioihin, jotka saattavat madaltaa omaa vastustuskykyä. Eli tulisi opetella tunnistamaan, mitkä tunnetilat, tapahtumat ja ajatukset vievät helposti kohti tuttuja, ei-haluttuja toimintatapoja.

Läsnäoloa ja suunnitelmallisuutta arkeen

Tunnista omat vaaranpaikkasi. Jollekin se voi olla väsymys, toiselle riita puolison kanssa tai illanvietto kaveriporukan kanssa. Pyri tekemään tilanteesi mahdollisimman selväksi itsellesi ja ympärilläsi oleville ihmisille. Kerro, jos mahdollista, millaisia asioita ja tilanteita pyrit välttämään ja miksi. Opettelemalla avoimuutta ja rehellisyyttä sekä tyyneyttä ja levollisuutta, opit aikanaan selviämään vaikeista tilanteista ilman, että haet helpotusta oman hyvinvointisi kustannuksella.

Omaa ajankäyttöään kannattaa myös suunnitella. Säännöllinen liikuntaharrastus lisää levollisuutta, kun fyysinen rasitus tuottaa kehon omia hyvänolon hormoneja. Jos hikiliikunta ei tunnu omalta, pääasia on, että tekee jotain mikä luo hyvän olon tunnetta ja mihin voi uppoutua. Kuten esimerkiksi musiikin kuuntelu, käsitöiden tekeminen, kirjan lukeminen tai elokuvien katselu. Säännöllisyys opettaa varaamaan kalenteriin tilaa muille asioille, joista muodostuu uusia harrastuksia, toimintatapoja ja rutiineja. Jos uudet asiat ovat kirjattu oman kalenterin viikkoohjelmaan, niistä on helpompi pitää kiinni.

Opettele myös rentoutumista ja rauhoittumista. Pyri tunnistamaan milloin pakenet sellaisia ajatuksia ja tunteita, joiden kohtaaminen tuntuu vastenmieliseltä ja vaikealta. Rauhoittuminen arjen hälinästä voi tarkoittaa kävelyä, meren tuijottelua, saunassa istumista, koiran hoitamista, lukemista, musiikin tai äänikirjan kuuntelua jne.

Pitkäjänteisyys palkitaan

Oman hyvinvoinnin tueksi on tarjolla erilaisia työvälineitä, joilla voi torjua peliajatuksia, opetella uusia käytäntöjä tai vaikkapa oppia tuntemaan itseään paremmin. Välineitä kannattaa käyttää säännöllisesti. Niitä voi verrata yskänlääkkeeseen: yskä tuskin paranee, jos käytät yskänlääkettä silloin tällöin muistaessasi. Sama pätee apukeinoihin, ne toimivat, jos käytät niitä suunnitelmallisesti ja säännöllisesti.

On helppo kokeilla työvälinettä kerran ja todeta, että se oli hankala tai tuntui typerältä. Varmasti näin on monessa asiassa muutamalla ensimmäisellä kerralla, kunnes homma alkaa sujumaan paremmin. Muista, ettei kaikki keinot automaattisesti toimi jokaisen kohdalla. Kokeile ja etsi, kunnes löydät sinulle toimivan yhdistelmän.

Vaikean, tavaksi muodostuneen, ongelmapelaamisen voittaminen ei ole helppoa. Keskeinen asia voittamisessa on selkeä muutoksen tekeminen – asiat eivät voi jatkua samalla tavalla.

Konkreettisin ja olennaisin asia muutoksessa on pelaamisen lopettaminen. Lopettaminen antaa pelaamisen elämäntavakseen ottaneelle henkilöille mahdollisuuden irtaantua tavasta. Usein keskeisenä haasteena onkin keksiä mielekästä tekemistä sille ajalle, jonka aikaisemmin on täyttänyt pelaaminen, pelaamisen suunnittelu ja pelaamisen seurausten käsittely.

Jos pelaaminen on aiheuttanut riippuvuutta, pelaamattomuus saattaa aiheuttaa jopa vieroitusoireita. Oireita voivat olla mm. hikoilu, jännitysoireet, vapina ja hermostuneisuus. Useinkaan nämä tapapelaamisen ja peliriippuvuuden tilat eivät ole erillisiä, vaan päällekkäisiä ja samanaikaisia ja niiden oireet ovat yksilöllisiä.

Oli pelaaminen ongelmallista tai riippuvuutta (henkisiä ja/tai fyysisiä ongelmia) aiheuttavaa, niin hoitokeino on sama – pelaamisen lopettaminen. Pelaamisen lopettaminen antaa mahdollisuuden kokea elämä niin sanotusti peliraittiina. Usein raitistuminen vaatii isojen tunne- ja tuntemusskaalojen (henkisten ja fyysisten) läpikäymistä. Onneksi epämiellyttävätkin tuntemukset loivenevat ajan kanssa, mutta se saattaa viedä aikaa.

Keskeiset muutoksen esteet ja siten muutettavat asiat ovat asenne ja ajattelu, sekä pelaamiseen liittyneen tunnemaailman ymmärtäminen.

Aktiivisena pelaajana pelaamiseen liittyvä asenne- ja uskomusmaailma on ollut hyvin positiivinen. Pelaamisen satunnaiset voitot ovat ruokkineet kannustusta pelata. Rahapelaamisen vääjäämätön logiikka, mitä enemmän pelaat, sitä varmemmin ja enemmän häviät, kuitenkin johtaa yli varojen pelaamiseen ja velkaantumiseen. Pelaamista lopetettaessa asenteen on muututtava positiivisesta negatiiviseksi. Asenteen muuttuminen luo pohjan harkinnalle lopettaa pelaaminen ja toimii jatkossa retkahdusta ennaltaehkäisevänä tekijänä.

Ihminen on luonteeltaan altis houkutuksille. Niinpä pelaamisen lopettamista ei kannata asettaa pelkän päätöksen varaan. Päätös voidaan muuttaa sekunnissa toiseksi. Tästä syystä pelaajan pitää asettaa itselleen mahdollisimman tehokkaat ja konkreettiset esteet seuraavan mahdollisen pelikerran varalle. Monet jättävät lopettamispäätöksensä ainoastaan ajatuksen varaan, eivätkä syystä tai toisesta usko tarvitsevansa konkreettisia apuvälineitä estääkseen pelaamista. Jotta muutos olisi mahdollista, tämän asenteen yli pelaamattomuuspäätöksen tekevän on päästävä.

Muutos edellyttää oman toiminnan ja elämän arviointia. Tämä on kipeä vaihe. On vaikea arvioida omaa toimintaa ja todeta sen jo kenties vuosien ajan tuottaneen onnettomuutta itselle ja läheisille.

Oman toiminnan arvioinnin tarkoitus ei kuitenkaan ole tuottaa syyllisyyttä ja häpeää, vaan toimia rehellisenä tilannearviona oman elämänarvojen toteutumisesta. Tärkeää on antaa itselleen anteeksi ja alkaa toimia toisin.

Kolmanneksi muutoksen esteeksi voi muodostua haluttomuus tutkia tunnemaailmaa. Kun pelaaminen toimii pakopaikkana todellisuudesta ja kipeistä tunteista, voi olla vaikeaa luopua tuosta pakopaikasta. Tunteiden kohtaaminen ja niiden käsittely esimerkiksi liikunnan, kulttuurin tai itsetutkistelun keinoin avaa kuitenkin aivan uuden ja monipuolisen, positiivisen ja kirkkaan maailman, ilman pakoa pelimaailmaan, jonka joutuu kuitenkin seuraavana päivänä kohtaamaan.

Jokaisen muutospolulle lähtevän on tarpeellista tarkastella omaa tilannettaan ja siinä vaikuttavia tekijöitä pelaamiselle. Ilman tätä työtä retkahdus on todennäköisempi.

Pohdi

• Mitä ajatuksia teksti herätti?
• Mitä esteitä löydät omasta elämästäsi?

Kaikkeen muutokseen tarvitaan voimaa. Ilman sitä tavoitteet jäävät vain hyviksi aikomuksiksi. Muutosvoimaa voidaan kutsua myös motivaatioksi. Omaa motivaatiota kannattaa pysähtyä tarkastelemaan. Miksi juuri nyt haluan lopettaa pelaamisen? Muutokseen on helpompaa suuntautua, kun hahmottaa mihin se voi johtaa, ja muistaa sen toimivan kahteen suuntaan. Pelaamattoman elämäntavan opettelu vie samaan aikaan poispäin pelaamisen haitallisista vaikutuksista (valehtelu, ihmissuhdeongelmat, stressi, ahdistus, velkaantuminen ym.) ja kohti parempaa elämää (rehellisyys, parempi läsnäolo läheisten elämässä, mielialan kohoaminen jne.).

Motivaatio syntyy halun ja kyvyn yhdistyessä. Pelkkä tahto ilman tietoa, taitoa ja oikeita välineitä ei riitä muutoksen aikaansaamiseen. Ennemmin tai myöhemmin keinot loppuvat ja vahvakaan päätös ei yksinään kanna pysyvään muutokseen. Toisaalta parhaatkaan työvälineet ilman aitoa halua lopettaa pelaaminen eivät vie asioita haluttuun lopputulokseen. Tiedon tulee ohjata tekoja, jotka toistuvat arjessa säännöllisesti.

Ihminen voi motivoitua joko sisäisesti tai ulkoisesti. Sisäinen motivaatio on pitkäkestoisempaa ja saa aikaan pysyvämpiä vaikutuksia. Ulkoinen motivaatio sen sijaan on usein riippuvainen ympäristöstä tai muista ihmisistä. Usein ulkoista motivaatiota synnyttävät toisten ihmisten mielipiteet tai vaatimukset. Siihen voivat vaikuttaa myös olosuhteet, kuten vaikkapa peliautomaattien sulkeminen koronapandemian aikana. Ulkoiset asiat voivat olla hyviä välineitä, mutta omaa motivaatiota kannattaa vahvistaa ennen kaikkea sisältä käsin. Sisäinen motivaatio pohjautuu omiin arvoihin. Tyytymättömyys arvoristiriitoihin omassa elämässä vaikuttaa haluun saavuttaa muutos. Muutosvoimaa kasvattaa myös sen havaitseminen, että kasvun ja opettelun myötä voi päästä kohti sitä, mitä pohjimmiltaan pitää tärkeänä.

Miten sisäistä motivaatiota voidaan vahvistaa?

• Selvitä, mikä sinulle on todella tärkeää (arvot).
• Aseta arvojesi mukaisia tavoitteita ja pilko ne riittävän pieniin osiin.
• Vahvista kykyjäsi; hanki tietoja ja taitoja sekä työvälineitä.
• Vahvista tahtoasi; muista oikeat asiat (motivoiva kriisi).
• Huomaa tavoitteiden toteutuminen, iloitse pienistä saavutuksista, muokkaa sisäistä ilmapiiriäsi kannustamalla ja kehumalla itseäsi.
• Keskity sisäisiin asioihin ulkoisten sijaan:
  • sisäisiä: itselle tärkeät arvot, kuten henkinen hyvinvointi, ihmissuhteet, hyvän tekeminen, vastuullinen toiminta
  • ulkoisia: mm. raha, toisten miellyttäminen, ulkoiset onnistumisen mittarit
• Inspiroidu toisten esimerkistä; vertaisohjaaja tai kokemusasiantuntija on selvinnyt peliriippuvuudesta, se on mahdollista myös sinulle.

Tunteet ohjaavat ajatteluamme ja ajattelu ohjaa käyttäytymistämme. On vaikea lähteä tekemään aitoa muutostyötä, ellei asennemaailma pelaamista kohtaan ole selkeä. Pelaaja saattaa olla havahtunut pelaamisen tuottamiin ongelmiin elämässään, mutta asenne pelaamista kohtaan saattaa olla edelleen positiivinen. Puhutaan niin sanotusti takaportista eli ajatuksesta, että ”Kyllä minä vielä jossain vaiheessa voisin hieman pelata viihdykkeeksi”. Tällaisella takaportilla on ikävä tapa myös toteutua.

Tiedetään, että pelaajalla, jolla on ollut riippuvuuskäyttäytymistä, on muodostunut vahva tunnejälki pelaamisesta. Tästä syystä pelaaminen ei koskaan voi pysyä maltillisena viihdepelaamisena, vaan pienikin kokeilu ryöstäytyy usein käsistä. Siksi tulisi tehdä selkeä päätös pelaamisen lopettamisesta, eikä jättää itselleen optiota maltillisesta pelaamisesta.

Muutostyötä tekevälle on tunteiden tunnistaminen tärkeää, koska tunteet ohjaavat ajatteluamme ja siten käyttäytymistämme. Jokainen voi havainnoida tätä asiaa omasta elämästään. Millaisia ajatuksia esimerkiksi suru tai ilo ajatuksiimme tyypillisesti tuottaa ja vastaavasti millaista käyttäytymistä tyypillisesti seuraa.

Tunteiden tunnistaminen saattaa kuitenkin olla vaikeaa, jos niitä ei ole aikaisemmin juurikaan tullut ajatelleeksi. Usein vuosia pelanneet henkilöt pelaavat jo tunteeseen kuin tunteeseen, niin suruunsa kuin iloonsakin. Olisi kuitenkin tärkeä oppia pysähtymään oman tunnemaailman äärelle, jotta pystyisi harkitummin reagoimaan omiin tunteisiin ja sitä kautta tekoihinsa. On tarpeellista pohtia mistä tunne tulee, jotta voisi reagoida siihen terveellä tavalla. Esimerkiksi jos pystyt nimeämään tunteesi suruksi, niin pääset pohtimaan, mistä suru elämääsi on tullut sekä miettimään surun hoitoon sopivia tapoja sen sijaan, että hukuttaisit tunteesi pelaamiseen.

Oman asenne-, tunne- ja ajattelumaailman aktiivinen pohtiminen on keskeinen osa muutostyötä, mutta se vie energiaa ja vaatii voimia. Muutostyötä tekevän henkilön on hyvä pyrkiä pitämään fyysisestä, psyykkisestä ja henkisestä jaksamisestaan hyvää huolta. Syöminen, nukkuminen ja liikunta oikeassa balanssissa pitää huolta fysiikastamme. Psyykkistä jaksamista huolletaan kulttuurin, yhdessäolon ja jakamisen keinoin ja henkistä jaksamista huolletaan hiljentymällä ja suuntautumalla itselle arvokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen elämään. Jos jaksamisemme ei ole hyvässä tasapainossa, vaan olemme väsyneitä, saattaa olla vaikea huomioida ja pitää huolta hyvistä päätöksistämme ja asenteestamme tai jaksaa olla tarkkaavaisia tunne tai ajattelumaailmamme
suhteen.

Harjoitus

• Onko sinulla kokemuksia pelaamattomuuspäätöksen pyörtämisestä, eli retkahtamisesta?
• Oliko retkahtamisessasi osaltaan kyse ns. takaporttiajattelusta?
• Millaisia tunteita sinulla oli ennen retkahtamista?
• Mitä ajattelit ennen retkahtamista?
• Olitko väsynyt tai muuten heikoilla jaksamisesi kanssa ennen retkahtamista?
• Olisitko voinut katkaista tunneajattelu -ketjun ennen retkahtamista ns. vaihtoehtoisella ajatuksella?

Lähdemateriaalina hyödynnetty: Rahapeliongelmien tunnistaminen, puheeksiottoja pelaajan auttaminen (Sovatek-säätiö2011)

Varsin tyypillinen tarina on, että pelaamisen lopettamisessa onnistunut unohtaa huolehtia pelaamattomuudestaan ja alkaa vuosien jälkeen pelata viihteekseen tai unohtaakseen murheensa, jolloin sama pelaajalle tyypillinen käyttäytymismalli palaa välittömästi takaisin. Pelaamiseen käytetty aika, ajattelu ja käytetty raha palaavat joskus nopeastikin, joskus enemmän hiipimällä, takaisin ongelmallisen käyttäytymisen mittoihin. Pelaamisesta johtuva harmitus ja rahan menettäminen johtavat nopeasti lisääntyvään rahan käyttöön ja velkaantumiseen ja muihin tyypillisiin haittoihin, kuten salailuun ja valehteluun.

Tunnista retkahdusvihjeet ja varoittavat merkit

Tunteista:

• Ahdistuksen lisääntyminen.
• Tylsistyminen, pitkästyminen, turhautuminen, yksinäisyys.
• Alakuloisuus, voimattomuus, masennus.
• Katkeruus, viha, suru.

Asenteissa ja ajatuksissa:

• Välinpitämättömyys omien tavoitteiden suhteen, oman elämän sujumisen suhteen.
• Kielteisyys oman itsensä ja elämän suhteen.
• ”Kokeilen vain parilla eurolla” -ajatuksen kanssa flirttailu.
• ”Olen ollut jo pitkään pelaamatta, voin jo turvallisesti kokeilla” -ajatus.
• Pelaamattomuus alkaa tuntua elämättömältä elämältä.
• Rahasta tai pelivoitoista haaveilu.

Käyttäytymisessä:

• Tukikeinojen vähentäminen, tukena olleiden ystävien välttely, hoitotapaamisten vähentäminen tai lopettaminen.
• Riidat läheisten kanssa.
• Piipahtaminen paikkoihin tai nettisivuille, joissa ennen pelasi, pelikaverien tapaaminen.
• Muutokset arkirutiineissa (sairaus, univaikeudet, loma-ajat), muutossuunnitelmasta lipsuminen.
• Liiallinen kuormittuminen (stressi).
• Korostunut tarve perustella pelaamattomuutta tai tyrkyttää sitä muille.
• Ärsyyntyminen pelaamista koskevista kysymyksistä.

Tarkistuslista retkahduksen estämiseksi

• Muista pitää huolta fyysisestä, psyykkisestä ja henkisestä kunnostasi.
• Älä päästä itseäsi liian kuormittuneeksi ja väsyneeksi, jolloin olet heikoilla päättäväisyytesi kanssa.
• Tunnista tunteesi, hoida niitä asianmukaisesti.
• Huomioi ajatuksesi ja asenteesi pelaamista kohtaan.
• Keskustele läheisesi kanssa tuntemuksistasi.
• Ota yhteyttä tukihenkilöön tai uskottuun ystävään.
• Älä jää yksin murheidesi kanssa.
• Ole armollinen itseäsi kohtaan.

Harjoitus

Nämä kysymykset voivat auttaa analysoimaan yksittäistä retkahdustilannetta ja siinä vaikuttavia tekijöitä, ajatus- ja tunnemalleja.

Kuvaa retkahdus-/lipsahdustilanne

• Millainen tilanne oli?
• Missä olit?
• Keitä oli paikalla?
• Millaisia tunteita koit?
• Mitä ajattelit?

Miten itseään voi huoltaa ja ladata? Ihminen ei lataudu passiivisesti, vaan oman akun lataaminen vaatii pieniä lataustoimenpiteitä. Nämä pienet toimenpiteet saattavat tuntua vaivalloisilta, mutta akkujen lataaminen on aina vaivan arvoista – ladatut akut tuottavat mielihyvää sekä auttavat rentoutumaan.

Ihminen on fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja henkinen olento ja kaikki nämä osa-alueet vaativat huoltamista.

Liikunta vapauttaa monipuolisesti kehon mielihyvää tuottavia hormoneja. Vaikka liikunta yleensä vaatii vaivaa, niin pieni sitkeys harrastuksen toteuttamisessa palkitsee ajan kanssa. Tutkimusten mukaan liikunta luonnossa on erityisen palkitsevaa ja ”mieli lepää” -elementti on läsnä. Liikunta palkitsee myös parempana ruokahaluna ja unen laatuna.

Ihminen tarvitsee väyliä ilmaista tunteitaan. Kulttuurielämykset, musiikki, taide, kirjallisuus, antavat väyliä kokea, purkaa ja käsitellä tunteita ja ajatuksia. Ajatusten ja tunteiden jakaminen toisten ihmisten kanssa, joko puolison, ystävien kanssa tai vertaisryhmässä huoltaa sosiaalisia tarpeitamme.

Ihminen on myös henkinen olento. Henkisyydellä tarkoitetaan sitä hiljaista osaa persoonassamme, jonka kautta pohdimme elämäämme, siihen liittyviä arvoja ja tarkoitusta. Haastavan elämäntilanteen kanssa kamppailevan, esimerkiksi ongelmallisen pelaamisen vuoksi muutostyötä tekevän henkilön, on erityisen tärkeää pyrkiä hiljentymään ja miettimään niitä asioita, jotka hänelle elämässä todella merkitsevät ja joita kohti hän haluaa elämässään mennä.

Pohdi

• Millaisia huoltotoimenpiteitä minulla on käytössäsi tällä hetkellä?
• Minkä osa-alueen huolto on hyvällä tolalla, mikä osa-alue vaatii enemmän huomiota?
• Jos pelaaminen on toiminut nautinnon lähteenä ja tuottanut vahvoja tunne-elämyksiä mm. tuonut jännitystä elämään, niin kuinka korvata tätä. Tarvitseeko sitä korvata?
• Kuuluuko tylsyys silloin tällöin elämään?
• Jos pelaaminen on ollut pakopaikka, niistä mistä vastaava pakopaikka nyt?
• Oletko pohtinut henkisyyttä itsessäsi: arvoja, tarkoitusta, omaa paikkaasi läheistesi elämässä, mitä haluat elämältä?

Lähde: terveystalo.com

Stressi kuuluu luonnollisena osana ihmisen elämään. Pieni määrä stressiä saattaa olla jopa hyväksi ihmiselle: se lisää vireystilaa, tehostaa keskittymistä, antaa valmiuksia parempaan suoritukseen ja aktivoi toimintakykyä. Haitallinen, pitkittynyt stressi taas kuormittaa sekä kehoa että mieltä ja siten altistaa monille sairauksille ja heikentää elämän laatua.

Mikä tahansa myönteinen tai kielteinen muutos saattaa vaikuttaa ihmiseen stressaavasti. Esimerkiksi pelaaminen koetaan usein äärimmäisen stressaavana aikana omassa elämässä, mutta lopettamisen myötä pelaaja saattaa edelleen kokea stressiä. Stressireaktio riippuu kuitenkin yksilöllisestä stressinsietokyvystä ja siitä, kuinka pelaaja yleensä kokee stressaavat tilanteet. Se mikä toiselle on kuormittavaa, voi toiselle olla innostavaa.

Usein liialliset vaatimukset itseltään tai ympäristöltä, ja tunne siitä, ettei selviä näistä vaatimuksista aiheuttavat stressireaktion. Parhaiten oman stressinsietokyvyn kykenee mittamaan opettelemalla kuuntelemaan omaa kehoaan ja mieltään.

Ainoastaan oma kokemus omasta stressitasosta auttaa arvioimaan, kuinka paljon keho ja mieli kaipaavat lepoa. Vain kokemuksensa kautta pelaaja kykenee arvioimaan, mitkä ovat hänen rajansa, ja missä rajat kulkevat juuri tällä hetkellä.

Tavallisia stressin aiheuttajia ovat:

• jatkuva kiire
• liiallinen vastuu
• äkilliset elämänmuutokset
• haasteet ihmissuhteissa
• muutokset ja haasteet työelämässä
• työttömyys
• melu ja muut ympäristön ärsykkeet.

Muita stressin aiheuttajia ovat äkilliset, järkyttävät tapahtumat. Yllättävä kriisikokemus kuormittaa mieltä voimakkaasti. Tällaisia voivat olla esimerkiksi onnettomuus, luonnonkatastrofi tai läheisen kuolema.

Stressin oireet

Stressin aiheuttamat oireet voivat olla fyysisiä, henkisiä tai sosiaalisia. Usein oireet ilmenevät aluksi lievempinä, mutta pitkään jatkuessa oireet lisääntyvät.

Yleisiä fyysisiä oireita voivat olla esimerkiksi päänsärky, verenpaineen nousu, vatsavaivat, vatsakivut, ihottuma, hengenahdistus, toistuvat flunssat tai jopa lihaskivut tai selkävaivat.

Stressin aiheuttamat psyykkiset, eli henkiset oireet ovat jännittyneisyys, ärtyneisyys, muistihäiriöt ja levottomuus. Joillakin henkinen kuormitus aiheuttaa myös unihäiriöitä, kuten nukahtamisen vaikeutta tai yöllä heräilyä. Pitkäaikainen stressi voi altistaa myös masennukselle, päihteiden ongelmakäytölle, työuupumukselle ja jopa itsetuhoisille ajatuksille.

Sosiaaliset oireet voivat näkyä ongelmina ihmissuhteissa – parisuhteessa tai perheessä. Stressi voi aiheuttaa myös eristäytymistä ystävistä tai muista läheisistä. Lisää stressin aiheuttamista oireista voi lukea mm. terveystalo.com tai mieli.fi-sivustoilta.

Stressin hallintakeinoja

Normaalisti kaikilla on mahdollisuus pysäyttää tai ennaltaehkäistä stressiä. Avain stressin hallintaan on yksilöllisten stressin varoitusmerkkien havaitseminen ja niihin puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pitkittynyt, krooninen stressi saattaa kuitenkin kaivata ammattilaisen apua, jolloin on hyvä kääntyä esimerkiksi terveyspalveluiden puoleen.

5 keinoa, joiden avulla voit ennaltaehkäisevästi tai pysäyttää stressin tunteen:

1. Kuulostele oloasi säännöllisesti. Opi tunnistamaan stressin ensioireita, jotka kertovat kehosi ja mielesi olevan ylikuormittunut.
2. Hiljenny, rauhoitu ja rentoudu. Opettele pysähtymään arjen hulinoiden keskellä. Kokeile mindfulnessia tai rentoutus-harjoituksia ja pyri päästämään irti mielessä risteilevistä ajatuksista.
3. Huolehdi hyvinvoinnin peruspilareista. Liikunta, lepo, säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio, alkoholin kohtuukäyttö ja tärkeiden ihmissuhteiden vaaliminen tukevat myös mielen hyvinvointia.
4. Jaa huolesi. Mieltä kuormittavista asioista kannattaa puhua ystävien, läheisten tai työtovereiden kanssa.
5. Pyydä apua läheisiltä tai käänny ammattilaisen puoleen. Jos tuntuu, että omat keinot eivät riitä ja kuormitus kasvaa liian suureksi, kannattaa hakea apua matalalla kynnyksellä.

Pohdi

• Mitkä aiheuttavat sinulle stressin tunteen?
• Millaisia oireita stressi teettää sinulle?
• Mitkä olisivat sinulle luontaisia keinoja ennaltaehkäistä stressiä?
• Miten olet aiemmin päässyt yli stressistä?
• Käytitkö tietoisia keinoja stressin pysäyttämiseen? Jos käytit, mitä ne olivat?

Harjoitus

Harjoituksen tarkoitus on auttaa lieventämään stressioireita ja ahdistusta.

Kun huomaat stressitasosi nousevan, ota hetki aikaa ja pysähdy. Istu ryhdikkäästi tai käy makuulle kovalle alustalle. Jos sinusta tuntuu luontevalta sulkea silmät, tee niin. Muuten voit ottaa edestäsi kiintopisteen, jota katsoa.

Ota syvään henkeä ja puhalla ensin muutaman kerran suun kautta ilma ulos. Jatka syvään hengittämistä: nenän kautta sisään, nenän kautta ulos. Tee pitkiä ja rauhallisia hengityksiä. Vie huomiosi hengittämiseen. Anna hengityksen kulkea alavatsaan saakka.

Pääasia on, että hengität, mutta jos kykenen tee uloshengityksestä pidempi kuin sisään hengittämisestä. Tämänkaltainen hengittäminen rauhoittaa automaattisesti autonomista hermostoa, eli meidän tahdosta riippumatonta hermostoa.

Toista rauhallista hengitystä niin pitkään, että tunnet mielesi ja kehon rauhoittuneen. Usein harjoitus vaatii kolmesta minuutista viiteen minuuttiin. Tee harjoitusta aktiivisesti.

Testaa, kuinka herkkä olet stressille.

Tee stressitesti – kuinka stressaantunut olet?

Myötätunnon mullistava voima. Pessi, Martela, Paakkanen (toim.) 2017: 151-155, Osa 7 Itsemyötätuntoa työelämään (Ahlvik & Paakkanen)

Myötätunto itseä kohtaan tarkoittaa kykyä kohdella itseään arvostavalla tavalla. Käytännössä henkilö, joka on itsemyötätuntoinen käyttäytyy itseään kohtaan kuten hän käyttäytyisi ystäväänsä kohtaa, eli ystävällisesti ja oikeanlaisella vaativuudella.

Sosiaalisena olentona ihminen kaipaa ja tarvitsee myötätuntoa tunteakseen olonsa turvalliseksi ja hyvinvoivaksi. Jos koemme sosiaalisen arvomme olevan uhattuna esimerkiksi epäonnistuessamme jossain meille ja yhteisöllemme tärkeässä asiassa, toimimme myötätunnon sijaan kriittisesti ja arvostelevasti itseämme kohtaan. Saattaa nimittäin tuntua houkuttelevammalta samaistua sisäisen kritisoijan rooliin kuin tuntea olevansa se, joka on tehnyt tyhmästi ja hyväksyy oma hölmön suorituksen.

Turha itsekriittisyys aiheuttaa pahoinvointia ja kyvyttömyyttä toimia optimaalisesti omassa elämässämme, kun taas myötätuntoinen kohtelu edistää hyvinvointia ja ruokkii aivojamme toimimaan luovasti. Siksi onkin ongelmallista, että aivomme ovat evoluutiossa rakentuneet erityisen herkiksi tunnistamaan uhan ja reagoimaan pelon tunteisiin ja siten sisäinen itsekriittisyys aktivoituu helposti aivoissamme.

Itsemyötätunto antaa anteeksi

Pystymme ystävällisyyteen itseämme kohtaan kun muistamme, että elämään ja ihmisyyteen kuuluvat keskeneräisyys, väliaikaisuus ja se, ettemme aina saa tai ole sitä, mitä haluaisimme. Kun taistelemme tätä elämän todellisuutta vastaan, stressimme, ahdistuksemme ja itsekriittisyytemme lisääntyy.

Kokemuksemme riittämättömyydestä, häpeän tunteesta ja muista kipeistä tunteista ovat tuttuja jokaiselle. Jätämme itsemme helposti yksin ja eristäydymme vaikealla hetkellä ajatellen, että vain minä yksin koen näin ja teen tällaisia virheitä. Totuus on, että kaikki ihmiset tekevät virheitä, ovat epätäydellisiä.

Jaettu ihmisyys muistuttaa meille myös vaikealla hetkellä. Se tarkoittaa, että haavoittuvaisuus, riittämättömyys ja kärsimys ovat normaali osa yhteistä ihmisenä elämisen kokemusta, emmekä ole siten epänormaaleja, huonoja tai yksin ajatuksinemme ja tunteinemme.

Itsemyötätunnon yksi keskeinen dimensio on tietoinen läsnäolo. Tietoisessa läsnäolossa päätämme kohdata haasteen sellaisena kuin se on, liioittelematta tai vähättelemättä sitä, kääntämättä kasvojamme siitä pois, torjumatta sitä tai takertumatta siihen. Vaikeiden tunteiden näkeminen sellaisina kuin ne ovat, avaa mahdollisuuden hyväksyä, antaa tilaa ja vaikuttaa sisäiseen kipuun rakentavasti aktiivisella ystävällisyydellä. Asetamme negatiiviset ajatuksemme, häpeän tunteen ja hankalat kokemuksemme perspektiiviin ja näemme ne selkeästi ja tuomitsematta.

Mitä itsemyötätunto ei ole?

Itsemyötätunto ei ole itsesääliä. Se ei ole myöskään vaatimusten katsomista läpi sormien tai selitysten taakse piiloutumista. Myötätunto itseä kohtaan ei ole ristiriidassa oman motivaation kanssa. Jos keskittyisimme vain itsemyötätunnon ensimmäiseen dimensioon eli ystävällisyyteen ja aktiiviseen lohduttamiseen, niin myötätunto itseä kohtaan olisi heIppo sekoittaa itsesääliin.

Kun kuitenkin muistamme myötätunnon toisen dimension eli jaetun ihmisyyden, toteamme pian, että kokemamme tunteet auttavat meitä ymmärtämään kaikkien ihmisten kokemuksia. Tämän ymmärryksen avulla voi omasta kärsimyksestä syntyä syvä myötätunto kaikkia ihmisiä kohtaan, sillä siinä hetkessä ymmärtää, että ihmiset ovat jossain vaiheessa elämää tunteneet juuri samoin kuin minä itse koen siinä hetkessä. Kun muistamme myös kolmannen dimension, läsnäolon, oivallamme, ettei ole syytä samaistua pahan olomme kanssa, vaan voimme antaa sille tarvitsevan tilan ja suhtautua siihen rakastavalla, neutraalilla ja rakentavalla tavalla.

Kokemusasiantuntija Jouko Vidgrenin kirjoitus

Tietoinen läsnäolo tai tietoisuustaidot tunnetaan jo yli 2500 vuoden takaa. Tietoisella läsnäololla tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan tässä hetkessä olemista, ilman menneisyyden taakkaa tai muistoja ja ilman tulevaisuuden uhkaa tai mahdollisuutta. Tavoitteena tietoisessa läsnäolossa on, että voit elää tässä hetkessä mahdollisimman paljon.

Olemme usein tietämättömiä nykyhetken kokemuksista ja toimimme reaktiiviisesti eli automaattiohjauksen varassa. Reaktiiviset mielen sisällöt ja ajatukset luovat mahdollisuuden toiminnallisen riippuvuuden kehittymiselle. Meillä on kyky kuitenkin kehittää ja harjoittaa mieltämme tietoisen läsnäolon avulla niin että pystymme pysäyttämään reaktiivisen toimintamme. Eli käytännössä pysähdymme miettimään ja pohtimaan tekemistämme ja sen seurauksia.

Tietoisen läsnäolon vastavoimaksi voidaan ajatella levotonta mieltä. Levottoman mielen ominaispiirteitä ovat:

• Ajatusten siirtyminen menneestä tulevaan ja takaisin, niin ettei pysähdytä tähän hetkeen.
• Automaattiohjaus:
  • mielessämme on koko ajan ajatuksia, joista emme ole tietoisia.
  • reagoimme erilaisiin ärsykkeisiin automaattisesti.
  • käytämme opittuja käyttäytymis- tai ajattelumalleja, jotka voivat olla:
    • haitallisia
    • stressaavia
    • ahdistavia

Omien kokemusteni pohjalta, koen parhaimpana tapana pysäyttää ajatukset ja levottoman mielen keskittymällä hengitykseeni. Usein arjessa ajatukset alkavat kiertää kehää eli toistuvat tai sitten mieli jää helposti johonkin ajatukseen tai tunteeseen ”kiinni”. Varsinkin kun tulee loukatuksi, tuntuu siltä ettei pysty ajattelemaan muuta kuin omia loukatuksi tulleita tunteita ja ajatuksia. Tällaisissa tilanteissa yritän keskittyä hengitykseen. Samalla kun hengitän, toistan mielessäni ”ulos ja sisään”. Jo muutaman hetken keskittyminen katkaisee ajatusten kulun. Toki silloinkaan ei aina heti pääse irti ajatuksistaan, mutta se helpottaa hetkellisesti eli toimii minulla ns. ensiapuna.

Miten sitten voisimme keskittyä tähän hetkeen? Kun mieli on levoton emme edes ole tietoisia kaikista ajatuksistamme, mutta kun haluamme keskittyä tähän hetkeen, on meidän tultava tietoisiksi ajatuksistamme ja pysähdyttävä pohtimaan ajatuksiamme.

Kun opit tarkkailemaan ajatuksiasi ja etenkin rahapeleihin liittyviä ajatuksia, olet päässyt tietoisen läsnäolon alkumetreille. Tärkeää rahapeliongelmaiselle on tarkkailla omia pelihoukutukseen liittyviä ajatuksia, uskomuksia ja tapoja. Pysähtyä miettimään miksi ajattelen näin, millaisia tunteita on ennen ajatuksia ja ajatusten aikana? Miten keho reagoi ajatuksiin? Tärkeää on myös, että ei yritä estää ikäviä ajatuksia, vaan antaa ajatusten tulla vapaasti ja pyrkii siihen, että ajatukset eivät jää mieleen vaan jatkavat matkaansa. Kun tietoisesti tarkkailet ajatuksiasi, huomaat että ajatukset eivät jää pyörimään päähäsi.

Harjoitus

Läsnäoloharjoitus saattaa tuntua aluksi haasteelliselta. Pelkkä pysähtyminen voi tuottaa epämiellyttäviä ajatuksia ja tuntemuksia. Tämä on normaalia. Jos pelaaja ei ole koskaan aikaisemmin pysähtynyt kuuntelemaan omia tunteitaan, voi olla haastavaa istua hiljaa paikoillaan – ajatukset vilisevät ja on vaikeaa keskittyä tähän hetkeen. Jotta harjoittelu tuottaisi tulosta, harjoituksia on hyvä tehdä säännöllisesti.

Vinkki: Aloita asteittain

Useat ovat aloittaneet läsnäoloharjoitukset ohjatuilla meditaatio (eng. guided meditation) – nauhoituksilla. Harjoitus kannattaa aloittaa myös lyhyemmillä harjoituksilla. Vain kokeilemalla ja kuuntelemalla harjoituksia, voit löytää sinulle sopivimman tavan harjoittaa läsnäoloa. Näitä löydät Youtubesta, Spotifysta ja joistakin äänikirjapalveluista.

Muutostyön ja pelaamattomuuden edetessä pelaajan haasteeksi tulee pohtia muutoksen syvyyttä. Hyvän olon tunne ja omavoimaisuus hiipii helposti mieliin, joka johtaa ajatukseen ”Kyllä mä voin vähän kokeilla, hallitsen jo itseni”. Pelaajan on hyvä pitää mielessä, että pelaamattomuudessa ei ole kyse itsehillinnästä tai ns. selkärangasta, vaan uuden elämäntavan opettelemisesta ja sen toteuttamisesta.

Entisen ongelmallisesti pelanneen henkilön aivoihin on jäänyt vahva ja helposti aktivoituva muistijälki pelaamisesta, joka pienenä kokeiluna alkaneena viihdepelaamisena ryöstäytyy ennemmin tai myöhemmin hallitsemattomaksi pelaamiseksi. Pelaamisen ryöstäytymisen kiihokkeena toimivat sekä voittaminen että häviäminen.

Pohdi

• Kuinka voittaminen on vaikuttanut pelaamisesi kehittymiseen? Entä häviäminen?
• Nouseeko pelaamisen ajatus tai toive mieleen vielä kuukausienkin pelaamattomuuden jälkeen. Mistä silloin on kysymys?
• Mikä olisi sinulle todellinen ja mahdollinen retkahtamisen paikka?
• Kuinka voisit tilanteen välttää?
• Mikä rasittaa tunne-elämääsi? Kutsuuko se sinua pelien ääreen?
• Palaa aikaisempiin pohdintoihisi siitä miksi sinulle on tärkeää olla pelaamatta. Pitävätkö nämä arvopohdinnat edelleen paikkansa?
• Onko muistoissasi jokin muisto, joka kutsuu sinua pelien ääreen?
• Muistele pohjakosketustasi. Haluatko palata siihen tilanteeseen?
• Onko oma paikkasi ja tehtäväsi maailmassa vielä löytymättä? Voisiko esimerkiksi arvomaailman pohtiminen auttaa löytämisessä?

Mitä on hyvä elämä sinulle? Millaisista asioista se koostuu?

Onko rahapelaaminen edustanut sinulle mahdollisuutta saada hyvä elämä? Miten rahapelaaminen on toiminut tavoitteesi kannalta? Jos rahapelaamisen keskeisenä motivaattorina on toiminut rahan voittaminen ja laajemmin elämässä se on edustanut hyvää elämää, niin tästä unelmasta luopuminen saattaa tehdä kipeää. Se on kuitenkin osa muutostyötä ja elämän arvojen uudelleen muodostusta.

Yleisesti ihmiset arvostavat elämässään terveyttä, perheen ja läheisten kanssa elämistä, turvallisuutta. Rahapelaaminen uhkaa kaikkia näitä tavoitteita ja unelmia.

Pelaajan päätökseen pelaamisen lopettamisesta ja ryhtymisestä pelaamattomaksi henkilöksi liittyy usein ns. identiteettimuutos. Siinä missä Matti ennen tunsi itsensä pelaajana ja hän ajatteli pelaamisesta myönteisesti, niin tulevaisuudessa hän tunnistaa itsensä pelaamattomana henkilönä, joka suhtautuu pelaamiseen neutraalisti tai vastustavasti. Tämä on merkittävä muutos ajattelun ja asenteen tasolla.

Jotta muutos voisi asenne- ja ajattelutasolla olla pysyvä, muutokseen täytyy liittää oman arvomaailman pohdinta. Usein se onkin ensimmäinen muutos, jonka entinen pelaaja tekee tai joutuu tekemään. Aina se ei kuitenkaan mene niin. Pelaamisen mukanaan tuomat haitat ovat saattaneet syntyä niin suuriksi ja tunteet pelaamista kohtaan niin vaikeiksi, että pelaaminen loppuu ennen sen syvempää pohdintaa pelaamisen mielekkyydestä.

Pelaajan on kuitenkin hyvä tutustua perinpohjaiseen arvomaailman uudelleen arviointiin. Se lopulta luo pohjan lopettamispäätökseen ja muutostyöhön. Syntyy halu olla toisenlainen ihminen.

Harjoitus

Ellet jo ole tehnyt, niin käy tekemässä Tunnista arvosi -harjoitus teemasta Valinnan paikka. Lähde nyt konkretisoimaan sitä, kuinka tulevaisuudessa pidät huolta siitä, että pystyt arjessasi toteuttamaan valitsemiasi arvoja.

Arvoni:
Kuinka toteutan arvoani?:

Arvoni:
Kuinka toteutan arvoani?:

Arvoni:
Kuinka toteutan arvoani?:

Kirjoitus pohjautuu sosiaalipsykologi (VTM),kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeutti ja tietokirjailija Emilia Kujalan haastatteluun.

Häpeän tunteen kokemus on usein kuin pieni sosiaalinen kuoleman hetki. Vaikka häpeä on ikävä tunne, niin se kuuluu normaalina osana ihmisen tunneskaalaan.

Häpeän kokemus synnyttää automaattisesti pelon ulkopuoliseksi (lauman ulkopuolelle) joutumisesta. Siihen liittyy hyvin olennaisella tavalla se, mitä muut ajattelevat minusta ja toisaalta mitä minä ajattelen itsestäni – olenko vääränlainen?

Häpeä on tunteena niin voimakas, että se saa ihmisen tahtomattaankin muuttamaan käytöstään sen mukaisesti, miten henkilö itse kokee ympäröivän maailman hyväksyvän hänet. Rahapelaaja saattaa siis kokea, että pelaaminen ei ole hyväksyttävää hänen ympäristössään, jolloin hän alkaa hävetä tilannettaan.

Häpeä saa pelaajan kieltämään ja piillottamaan pelaamista läheisiltään tai jopa välillä itseltään. Ajassamme ihannoidaan määrätietoisia, itsenäisiä, tavoitteellisia, vahvoja ja tehokkaita ihmisiä. Jos itse ei luontaisesti ole tämän ihannekuvan kaltainen, saattaa asiasta tuntea häpeää. Samalla saattaa tuntua, että on lähtökohtaisesti vääränlainen tai harhautua ajattelemaan, että kukaan muu ei kärsi samoista haasteita.

Paljastumisen pelko onkin häpeän ytimessä. Tämä tarkoittaa paljastumista erityisesti vääränlaisena tai viallisena. Ajatuksena on, että itsellä on jokin heikkous. Arkisessa keskustelussa itsekurin puute ja
heikkous niputetaan helposti yksi yhteen. Jos ihmisellä on jokin heikkous, niin helposti ajatellaan, että koko ihminen on heikkoluonteinen.

Miksi läheinen tuntee häpeää riippuvuudesta?

Kun ihminen on tuntenut toisen pitkään, hän kuvittelee tietävänsä, miten hänellä menee, mitä hän tekee tai mihin hän pistää rahansa. Kun todellisuus rahapelaamisesta paljastuu, tilanne on täysin ristiriidassa omien ajatusten ja oletusten kanssa. Syntyy pettymyksen tunnetta, luottamuksen menetystä, epävarmuutta sekä häpeän tunnetta.

Ihminen kuvittelee, että tiedämme jatkuvasti, mitä ympärillämme tapahtuu. Oikeasti meidän tiedonkäsittelymme on valikoivaa. Me huomaamme vain sen, mitä olemme valmiita huomaamaan ja mikä on yhteneväistä oman tiedonkäsityksen kanssa.

Meidän sormiemme välistä valuu paljon tietoa. Se ei ole ihmisen oma vika, vaan tarpeellista aivokapasiteetin ylläpidon kannalta. Jos ottaisimme vastaan kaiken ympärillä tapahtuvan tiedon, aivomme ylikuumenisivat todella nopeasti.

Sama pätee oletukseen siitä, kenen oletamme läheisemme olevan. Voi olla vaikea käsittää, että ihmisellä, jonka luulee tuntevansa, on ollut valtava salaisuus – rahapeliriippuvuus.

Sinuiksi häpeän kanssa

Häpeä on ihmisen yksi perustunteista, kuten esimerkiksi pelon tunne. Häpeä ei ole ihmisen oma valinta, mutta voimme kuitenkin tutustua tarkemmin häpeäämme ja tulla sen kanssa sinuiksi.

Kaikkein tärkeintä on, ettei ala odottamaan hetkeä, jolloin häpeä katoaisi täysin. Niin ei tapahdu koskaan. Häpeän tunne on olemassa hyvästä syystä ja voi ajatella, että häpeä on tunne, joka kulkee kanssamme läpi elämän.

Ehdottoman tärkeää on muistaa, että häpeän ei kuitenkaan tarvitse antaa sanella, mitä voimme tehdä ja mitä emme. Voimme toteuttaa itselle tärkeitä asioita siten, että häpeä on mukana elämässä huolimatta sen epämukavuudesta.

Häpeän tunnetta voi huomioida itsessään aktiivisesti. Voi käyttää ajatusta siitä, että tunteet ovat vieraita. Vierailijat jatkavat aina lopulta matkaansa, vaikka välillä viettäisivätkin kanssamme pidemmän ajan. On tärkeä muistaa, että tunteet itsessään eivät ole vaaraksi. Eikä niiden mukaan tarvitse toimia.

Tärkeää on tunnistaa, millaiseen toimintaan häpeä yllyttää meitä ja muistaa, että tunteet ja ajatukset eivät ole käskyjä, joita tarvitsisi noudattaa. Voimme ihmisinä pidättäytyä toimimasta häpeän vaatimalla tavalla, vaikka se tuntuisi ajoittain pakottavalta.

Vaikka häpeä saa meidät lamautumaan tai tekemään vastoin haluamaamme, on häpeän tunne osa ihmisyyttä. Se määrittelee voimakkaasti paikkaamme yhteiskunnassa ja on moraalimme peruskulmakiviä. Häpeä on vain yksi tunne muiden joukossa, jonka kanssa voi tulla sinuiksi ja jonka kanssa voi oppia elämään.

Syyllisyys vai häpeä?

Syyllisyys ja häpeä menevät arkikielessä usein sekaisin. Niillä on kuitenkin selkeä ero. Syyllisyyden tunne kohdistuu ihmisen tekemiseen, kun taas häpeä on ihmisen minuutta määrittelevä kokonaisvaltaisempi tunne.

Kun ihminen tuntee syyllisyyttä, hän on tehnyt jotain väärin. Esimerkiksi pelannut, sen sijaan että olisi ollut peittelemässä illalla lapsiaan. Häpeää tuntiessaan ihminen puolestaan kokee olevansa kelvoton tai vääränlainen. Esimerkiksi joku voisi ajatella, ettei kukaan muu vanhempi pelaa ongelmallisesti rahapelejä, joten hän ei oikeastaan edes ansaitse olla vanhempi tai on vääränlainen vanhempi.

Harjoituksia

Voimasanat ja mielen tsemppaukset saattavat joidenkin osalta olla erittäin toimivia, mutta usein häpeän tunne saa meidät ajattelemaan väkisin, mitä muut meistä ajattelevat. Se on häpeän tehtävä. Siksi usein pidemmän päälle voimalauseet toimivat huonosti, koska sanat saattavat olla ristiriidassa sisäisen kokemuksemme kanssa.

Harjoitusten tarkoitus on herätellä ajattelemaan häpeän tunnetta osana itseäsi. Sen kanssa voi oppia elämään ja tarkastella sitä myötätunnolla. Kun itsemyötätunto on hyvä, se auttaa sinua sopeutumaan muutoksiin ja vapautumaan liiasta itsekritiikistä.

Harjoitus 1:

Kuvittele parin minuutin ajan tilanne, jossa ystäväsi tulee luoksesi selkeästi ahdistuneena. Häpeän olo näkyy hänestä kauas fyysisesti; hän roikottaa päätään, välttelee katsekontaktia, ei löydä sanoja ja hikoilee.

Miten reagoit? Pyöritteletkö silmiäsi, pudisteletko päätäsi tai osoitatko eleilläsi tuomitsevaisuutta? Vai sanoisitko hiljaa tuttavallesi: ”Älä hätäile, ota vaan aikasi ja kerro rauhassa mikä mieltä painaa.” Kuuntelisitko rauhallisesti ja etsisitkö sanoja, jotka kannattelisivat häntä? Vai pyrkisitkö latistamaan ja sanallisesti lyömään henkilöä entisestään?

Tuttavasi kertoma tarina on monesti se, jonka myös itse kerrot itsellesi pääsi sisällä. Voitko todeta, ettet sinäkään ansaitse sättivää, moittivaa tai latistavaa kohtelua syylliseen oloosi? Tuomitsevaisuus ei auta sinua, eikä tämän mielikuvan tuttavaa, eteenpäin vaikeassa tilanteessa.

Uudenlaista tapaa opettelevaa ei auteta sillä, että häntä muistutetaan menneistä virheistä. Häntä tulee kannustaa uudenlaisen toiminnan jatkamisessa. Eihän kävelemään opettelevaa lastakaan moitita ja muistuteta pyllähdyksistä – lasta tsempataan ja kehutaan.

Harjoitus 2:

Sanotaan että kaikkien päässä puhuu 4–5 erilaista ääntä ja/tai halua. Ääni voi olla ankara vanhempi, joka sättii ja muistuttaa huonommuudesta ja epäonnistumisista, epävarma ”teini-minä” tai täydellisyyttä tavoitteleva ”piiskuri-minä”.

Meidän oma äänemme on se, joka päättää ja toteaa, että menneistä teoista on opittu: menneet olivat tekoja, eivät pysyvä osa ihmisyyttämme. Olemme paljon muutakin kuin menneet tekomme. Teot ovat tekoja ja myös jokainen uusi teko on osoitus siitä, että tekee tietoisesti toisin kuin ennen, eli opettelee ja lopuksi ylläpitää uudenlaista tapaansa toimia.

Ihminen ei muutu sillä, että häntä muistutetaan joka päivä entisestä. Ihminen muuttuu sillä, että hänen uudenlaista toimintatapaansa kiitetään ja se huomioidaan – eli vahvistetaan sitä hyvää mitä hän nyt tekee.

Pohdi myös

• Voisiko syyllisyyden ja häpeän hetkellä muistaa miettiä kenen ääni päässä oikein puhuu ja puhuvatko ne totta?
• Löytyykö näiden eri äänien keskeltä se omin ääni eli minuus, joka toteaa, että muut voivat hiljentyä?
• Mitä hyvää ja arvokasta minussa on?
• Mitä itsensä syyllistäminen ja häpeä palvelee?
• Kuka antaa minulle kiitosta, vahvistaa ja huomioi?

Pelaaja ja läheinen pohtivat monesti, mitä pelaamisen tilalle tulee uudenlaisessa arjessa. Pohdinta liittyy myös itsensä palkitsemiseen, eli siihen minkälaisella tekemisellä korvaamme jatkossa ne hetket, jolloin ennen pelasimme tai kannoimme huolta toisen pelaamisesta.

Liikunta, kirjan lukeminen tai mikä tahansa muu voi olla korvaavaa tekemistä. Se on silti hieman eri asia kuin tarkoituksellinen itsensä palkitseminen Itsellensä hyvän antaminen on kulttuurissamme
suhteellisen vieras asia. Tämä sekoitetaan helposti itsekkyyteen tai sitä saatetaan pitää turhana itsensä hemmotteluna.

Vaikean rahatilanteen, kriiseytyneen ihmissuhteen tai hektisen elämän vaiheen myötä, pelaaja sekä läheinen ovat kumpikin todennäköisesti unohtaneet itsensä palkitsemisen. Pelaajalta itsensä palkitseminen on saattanut unohtua myös siksi, että arki on kaventunut kaukoputken kaltaiseksi kapeaksi kentäksi. Siinä ei enää huomioi muuta, kun pelaamisen, joka toimii samanaikaisesti
mielihyvän tuottajana, pakkona, pakokeinona, omana aikana sekä palkitsemisen keinona. Läheinen taas saattaa olla niin uupunut muiden tarpeiden täyttäjänä, että itsensä palkitseminen herättää äärimmäistä syyllisyyttä tai epämukavuuden tunnetta.

Itsensä palkitsemisen tärkeys

Itsensä palkitseminen on todella tärkeää. Se liittyy yllä mainittuihin asioihin: mitä tapahtuu, jos
venytämme itsemme äärimmäisyyksiin laiminlyömällä tarpeitamme, jos olemme jatkuvan paineen ja stressin alaisuudessa tai nukumme jatkuvasti liian vähän emmekä pidä huolta tarpeidemme täyttämisestä? Vaarana on, että retkahdamme entiseen tapaan.

Itsensä palkitsemisen voi joutua opettelemaan uudelleen. Se on hyvän antamista pysähtymisen tai huilitauon muodossa. Se voi olla arkinen asia, kuten rauhallinen saunassa käynti tai iltakävely ilman kännykkää.

Pelaaja saattaa joutua opettelemaan pienien hyvien hetkien ottamista, esim. lehden ja voileivän ostamista huoltoasemalla, sen sijaan, että pelaisi hetken rentoutuakseen. Läheiselle nämä hetket voivat tarkoittaa yhtä lailla konkreettisia asioita. Läheinen opettelee suomaan itsellensä uudet kengät, hetken kahvilassa ja nukkua kännykkä kiinni ilman, että potee syyllisyyttä itseensä tuhlaamiseen tai siitä, ettei aina vastaa puhelimeen, kun toisella ihmisellä on hätä tai jokin pyyntö hänelle.

Palkitsemisen hetket auttavat kumpaakin osapuolta tuntemaan hyvää oloa arjessa. Ne auttavat huomioimaan itseänsä ja oivaltamaan, että itselle on oikeus ja jopa velvollisuus tehdä hyvää. Palkitsemisen ja työkalujen käyttö ei ole asia, jonka parissa tarvitsee viettää tuntikausia. Suunnittelemalla löydät varmasti varttitunteja tai puolituntisia, jolloin haluat sitoutua itsesi hoitamiseen.

Palkitseminen vaatii opettelua

Muutostyössä on pitkälti kyse pois opettelusta ja toistoista. Kuten punttisalilla toiston myötä lihakset oppivat tekemään tiettyjä liikeratoja, myös pelaamattomuus vaatii toistoja. Aivot oppivat reagoimaan tiettyihin asioihin riippuen siitä, mitä opetamme niille.

Vaikka pelaamisen muutostyössä on pitkälti kyse pehmeämmästä muutoksesta, joudumme kuitenkin käyttämään itsekuria ja tekemään asioita, joita ei ”huvita” tehdä. Silloin olisi tärkeää osata valikoida tekemisiään riippumatta tunnetilasta. Joka aamu ei huvita kuntoilla tai treenata pelaamattomuutta, mutta mikäli noudatamme usein vaihtuvia tunnetilojamme, tuskin saisimme juuri mitään aikaiseksi. Yksi keino ”huijata aivoja” on kytkeä tekemiseen itsensä palkitseminen.

Jokainen kerta, kun teet jotakin, joka tuntuu haastavalta, annat itsellesi miellyttävän pienen palkkion sen perään. Aloitteleva kuntosali kävijä saattaa liittää tekemiseen noutokahvin, ystävän tapaamisen tai muun iloa tuottavan asian liikunta tuokioonsa. Näin ”huijaamalla” opetamme aivoille, että saamme miellyttävän kokemuksen vaivan näöstä tai heti sen jälkeen. Ajan myötä, se mihin aluksi jouduit pakottamaan, ei tunnukaan edes kovin haastavalta.

Toistojen myötä, pelaaminen unohtuu ja uudesta tekemisestä alkaa kokea nautinto. Sen lisäksi olet mielessäsi kytkenyt tekemiseen palkkion, jonka tärkeys vähenee tai toimii kenties enää näennäisenä palkkiona. Alkuperäinen tavoite on saavutettu. Itsensä palkitsemista tarvitaan, jotta jaksamme sitoutua työhön, joka aluksi saattaa tuntua vaikealta.

Pohdi

• Miten monta pientä palkkiota koet tarvitsevasi matkasi varrella?
• Montako kertaa viikossa koet, että saattaisit tarvita kannustusta pysyäksesi pelaamattomuuden tiellä?
• Mitä työvälineitä sinulla on, joilla tarkastelet edistymistäsi?
• Kirjaatko ylös niitä hetkiä päivästä, jolloin peliajatukset tuntuivat vaikeilta ja miten silloin toimit?
• Mitkä ovat ne asiat viikossa, joilla voisit palkita itsesi?
• Miltä itsesi palkitseminen tuntuu?
• Koetko että itsesi rankaisu tai moittiminen toimii paremmin ja jos kyllä, miksi näin?

Harjoitus

Valitse 1–2 keinoa viikkoosi, joilla palkitset itsesi ja pitäydy tässä, kunnes huomaat luoneesi rutiinin. Mitä se sinulle kertoo oppimisesta ja toistojen voimasta?

Riippuvuudet muuttavat ajan kuluessa ihmisen minäkuvaa, eli omaa näkemystäsi siitä millainen persoona olet ja miten toimit suhteessa toisiin. Pelaajan kohdalla tämä näkyy usein vahvoina huonommuuden ja epäonnistumisen kokemuksina. Tällöin itsetunto on matalalla ja mielen valtaavat negatiiviset ajatukset, kuten ”olen tyhmä”, ”kukaan muu ei ole mokannut samalla tavalla”, ”inhoan itseäni”, ”en ansaitse mitään hyvää” ja ”olen kaikessa huonompi kuin muut”.

Pelaamisen lopettamiseen liittyvässä muutoksessa myös minäkuva voi muuttua ja korjaantua. On tärkeää huomata ja sisäistää, että pelaajana et ole yhtä kuin riippuvuutesi tai ongelmasi. Jokaisessa ihmisessä on aina jotain hyvää ja muutospolulla on tärkeää keskittyä niihin asioihin. Aluksi myönteisten ajatusten ajatteleminen itsestä voi olla vaikeaa. Varsinkin, kun tunteet vielä myllertävät ja ympäristökin saattaa muistuttaa pelaamisen haitoista esimerkiksi perintäkirjeiden ja läheisten pettymyksen ilmaisujen muodossa.

Myönteisten asioiden vahvistaminen ei tarkoita silmien sulkemista tosiasioilta tai oman vastuun pakoilemista. Itsensä ruoskiminen tai kielteisten ajatusten valtaan jääminen ei kuitenkaan edistä muutosta pelaamattomuuteen eikä pelaamisesta koituneiden seurausten selvittämiseen. Siksi on omien voimavarojen tuhlausta jäädä jumiin sellaisiin ajatuksiin.

Ihmisenä kannattaa harjoitella myötätuntoa ja armollisuutta itseään kohtaan. Jokaisessa ihmisessä on itsessään tarvittavat voimavarat muutoksen toteuttamiseen ulkopuolelta tulevan avun, tuen ja kannustuksen avulla. Meissä kaikissa on enemmän hyvää kuin mitä päälle päin näyttää.

Jokaisen minäkuvaan vaikuttavat useat erilaiset roolit, joita ovat esimerkiksi puoliso, vanhempi, lapsi, veli/sisko, työkaveri, ystävä, opiskelija, naapuri jne. Kannattaa keskittyä vahvistamaan näitä elämän osa-alueita ja löytää niistä hyvää itsetunnon ja minäkuvan vahvistusta.

Harjoitus

• Listaa eri rooleja, joita sinulla on
• Kirjaa positiivisia asioita itsestäsi, jotka tulevat esiin elämäsi erilaisissa rooleissa

Psykoterapeuttisissa suuntauksissa Freudin psykoanalyyttinen suuntaus olettaa ihmistä pääasiassa ohjaavan halun mielihyvään. Adlerin suuntauksessa ihmistä ajaa pääasiassa halu valtaan, Franklin eksistenssianalyyttisessä suuntauksessa ihmisen keskeisin päämäärä on löytää tarkoitus olemassaololleen.

Logoterapeuttisen ajattelun kehittäjän Viktor Frankl’n mukaan modernia yhteiskuntaa vaivaa merkityksettömyyden tunne, joka ilmenee yhteiskunnassa depressiona, aggressiona ja addiktioina. Ihmiset reagoivat elämän tyhjyyteen joko depressiivisesti, aggressiivisesti tai yrittävät turruttaa tunteensa uppoutumalla päihteisiin tai toiminallisiin addiktioihin.

Franklin mukaan tarkoitus elämälle löytyy aina jostain itsemme ulkopuolelta, toisista huolehtimisesta, toisten auttamisesta, toisten palvelemisesta ja merkityksellisen tehtävän toteuttamisesta.

Franklin mukaan ihminen ei voi saavuttaa onnea tavoittelemalla sitä. Onni pakenee tavoittelijaansa. Onnellisuus on mahdollista saavuttaa toteuttamalla omaa tehtäväänsä, onnellisuus tulee siinä ohessa ikään kuin sivutuotteena.

Oman elämän tarkoitus on varsin iso asia pohdittavaksi. Emme kaikki varmaan koskaan löydäkään mitään yhtä ja ainoaa asiaa olemassaolomme tarkoitukseksi. Ehkäpä löydämme useita pienempiä tarkoituksia. Henkilön, jonka elämää kenties vuosienkin ajan on ohjannut rahapelaaminen, on syytä pohtia elämälleen rakentavampaa tarkoitusta.

Harjoitus

Käytä hetki aikaa pohtiaksesi ja merkitse ylös millaisia tarkoituksia sinulla on omassa elämässäsi. Pohdi myös millaisia ehkä aikaisemmin menetettyjä tarkoituksia voisit elvyttää tai voit pohtia aivan uusia tarkoituksia itsellesi.

Elämäsi tarkoituksia voit hahmottaa esim. eri roolien kautta; oletko vanhempi lapsille, huoltaja jollekin läheiselle, lapsi vanhemmillesi, oletko sisarus, toveri ystävillesi. Millaisia rooleja sinulla on vapaa-ajallasi. Millaisia uusia rooleja ja tarkoituksia haluaisit itsellesi saada?

Pohdi lopuksi mikä vaikutus rahapelaamisellasi on näiden tarkoitusten ja roolien toteutumiseen? Usein havainto on, että rahapelaaminen on estänyt ja haitannut elämän todellisten ja merkityksellisten tarkoituksien toteutumista. Tämä havainto on vahva motivaattori pysyä pelaamattomana henkilönä tulevaisuudessakin.

Pohdi

Oman elämän tarkoitusta voi lähestyä pohtimalla arvomaailmaa:

• Millaiset arvot ohjaavat toimintaani?
• Minkälainen ihminen haluaisin olla?
• Millaisia asioita arvostan ihmisessä ja elämässä?
• Miten läheiseni ja perheeni vaikuttavat arvoihini?
• Onko rahapelaamisella ollut vaikutus arvojeni toteutumiseen? Millainen vaikutus?
• Minkälaista tarkoitusta haluaisin toteuttaa elämässäni? Onko sitä mahdollista sanallistaa?